Koronaviruksen maailmalla levinneen omikronmuunnoksen vaikutukset talouteen tulevat olemaan parhaimmillaan lievät ja pahimmillaan katastrofaaliset, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Vaikutukset talouden suhdannekehitykselle ovat vielä kuitenkin hämärän peitossa.
On mahdollista, että rokotteilla tai aikaisemmilla tartunnoilla hankittu immuniteetti ei toimi omikronia vastaan toivotusti.
– Jos rokotesuoja osoittautuu riittävän huonoksi, ja omikron riittävän tarttuvaksi, tarvitaan tiukkoja sulkutoimia, jotka kääntäisivät talvella suhdanteen pakkaselle ja palvelualojen lomautukset takaisin nousuun, Appelqvist sanoo.
Pahimmassa tapauksessa myös maailmantalouden elpyminen ajaa karikolle, mikä vaikuttaisi Suomenkin vientiin. Lisäksi valtiot joutuisivat jälleen venymään tukitoimiensa kanssa.
– Se tarkoittaa monelle jo valmiiksi velkaiselle valtiolle uutta velkaa vanhan velan päälle, mikä synkentää talouden kasvunäkymiä pidemmällä aikavälillä, kun velkoja yritetään sulattaa pois, Appelqvist arvioi.
Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että edes pessimistisessä vaihtoehdossa ei oltaisi lähtöruudussa eli kevään 2020 tilanteessa.
– Nykyisiä rokotteita pystytään todennäköisesti muuntamaan siten, että ne toimivat paremmin myös uusia variantteja vastaan. Siihen menee kuitenkin aikaa. Bruttokansantuotteen supistuminen kestäisi pitkälle vuoden 2022 puolelle, hän kertoo.
Parhaimmassa tapauksessa omikron joko aiheuttaa aiempaa lievempää tautia tai se jää pysyvästi deltavariantin varjoon. Silloin uusi variantti ei muuttaisi mitään tai se voisi olla jopa hyvä uutinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa.
– Äärioptimistisessa skenaariossa omikron viitoittaisi siis tietä talouksien pysyvään avautumiseen, laumasuojaan ja elämän normalisoitumiseen, Appelqvist sanoo.
Taloudelliset tappiot uusista epidemia-aalloista ovat jääneet aikaisempia pienemmiksi.
– Jos epidemia pahenee, syntyy silti väistämättä tuhoa. Keskitien skenaariossa se jää kuitenkin maltilliseksi ja keskittyy rajatuille toimialoille. Epidemian kiihtyminen nostaisi jälleen säästämisastetta ja kerryttäisi kotitalouksien pankkitalletuksia kulutuksen supistumisen kautta, mutta työttömyyden nousu olisi melko maltillista.
Epidemian pahentuessa kulutuksen rakenne painottuisi edelleen vahvemmin tavaroihin, eivätkä palvelut elpyisi normaalitasolle. Maailmantaloudessa tavarakaupan painottuminen pahentaisi teollisen tuotannon paineita ja saattaisi kiihdyttää inflaatiota entisestään.
– Toisaalta suhdanteen heikkeneminen on omiaan laannuttamaan inflaatiota, joten on vaikea sanoa, mikä voima lopulta dominoi. Epävarmuus on näkynyt osakemarkkinoilla, jossa kurssit ovat sahanneet. Riskejä on tavanomaista vaikeampi hinnoitella, Appelqvist toteaa.