Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Helsingin poliisin romaneihin kohdistamassa operaatiossa syytä epäillä syrjintää

Helsingin poliisilaitoksen romaneihin kohdistamassa ennaltaestämis- ja tiedonkeruuoperaatiossa on syytä epäillä syrjintää, katsoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

Helsingin poliisi kohdisti vuosina 2013–2015 romaneihin laajan ennaltaestämis- ja tiedonkeruuoperaation nimeltä KURI1, joka jatkui osittain myös vuosina 2016 ja 2017.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että operaation toimintaohjeen perusteella operaatio perustui yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjivään ohjeeseen.

– Toimintaohjeen kirjaus romaneista, joihin tehostettua tarkkailua ja valvontaa tuli kohdistaa, on ymmärrettävissä niin, että kohteena olivat yleisesti poliisien romaniksi olettamat henkilöt, jotka liikkuivat autolla tai seurueessa. Operaation kohderyhmä on syrjinnän kiellon näkökulmasta ollut ongelmallisen laaja, sanotaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedotteessa.

Valtuutetun mukaan toimintaohjeessa kehotettiin lisäksi puuttumaan matalalla kynnyksellä kaikkiin valvonnassa havaittuihin rikkeisiin.

– Toimintaohje ei siten rajoittunut koskemaan ainoastaan operaation syynä olleita vakavia ampumistapauksia ja väkivaltarikoksia sekä niiden ennalta estämistä ja selvittämistä, tiedotteessa sanotaan.

Valtuutettu pitää Poliisihallituksen arviota puutteellisena

Helsingin poliisilaitos teki viime keväänä selvityksen KURI1-operaatiosta, kun Poliisihallitus oli pyytänyt selvitystä asiasta.

Poliisihallitus antoi Helsingin poliisille moitteet romanien valvonnasta. Poliisihallituksen mukaan operaatioon liittyvän toimintaohjeen yleisluontoiset kirjaukset olivat ongelmallisia.

Poliisihallitus kuitenkin arvioi, ettei toimintaohjeen mukaisessa menettelyssä ole syytä epäillä olleen kyse syrjinnästä etnisten taustan perusteella.

– Vaikka toimenpiteen kohteeksi valikoitumiseen on vaikuttanut henkilöiden oletettu etninen alkuperä, se ei kuitenkaan ole ollut toimenpiteiden ainut tai määräävä peruste, sanoi Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen tiedotteessa kesäkuussa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että Poliisihallituksen arvio toimintaohjeesta ja operaatiosta on syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuslain näkökulmasta puutteellinen.

Valtuutettu suosittelee sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle jatkotoimia, jotta KURI1-operaation toimintatavat ja vaikutukset tulevat riittävästi selvitetyksi.

– Operaatiota on selvitetty vasta vuosia jälkikäteen, vaikka siitä on ainakin Helsingin poliisilaitoksella tiedetty laajasti. Tapahtuneen riittävä selvittäminen ja sen avoin käsittely on keskeistä, jotta toimenpiteet romanien poliisia kohtaan kokeman luottamuksen vahvistamiseksi onnistuvat. Romaneilla on asiassa myös oikeus riittävään tietoon, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman tiedotteessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että KURI1-operaatiota selvitettäisiin lisää analysoimalla operaation merkintöjä. Valtuutetun mielestä tulisi selvittää muun muassa sitä, millaisia merkintöjä operaation puitteissa tehtiin, missä tilanteissa operaatiomerkinnän kohteeksi joutuneita ihmisiä tavattiin ja millä tavoin merkinnän kohteeksi joutuneet liittyivät tai heidän oletettiin liittyvän vakavien rikosten ehkäisemiseen ja selvittämiseen.

Lisäksi valtuutettu suosittelee muun muassa, että poliisi panostaa kaikilla tasoilla toimiin yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi romaniyhteisön kanssa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytää sisäministeriötä ja Poliisihallitusta kertomaan helmikuun puoliväliin mennessä, mihin jatkotoimiin valtuutetun kannanoton ja suositusten johdosta ryhdytään.

Poliisi sanoo ottavansa suositukset huomioon

Poliisihallitus sanoi tiistaina, että se suhtautuu myönteisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksiin toimista, joilla pyritään edistämään tietopohjaista keskustelua romaniyhteisön kanssa.

Poliisihallituksen mukaan toimenpiteistä annetaan selvitys yhdenvertaisuusvaltuutetulle tämän edellyttämällä tavalla.

– Poliisin toiminnan ehdoton edellytys on kansalaisten luottamus kaikilta väestöryhmiltä. Ainoastaan tiettyyn väestöryhmään kohdistuva menettely ei voi olla osa normaalia poliisitoimintaa, eikä henkilön oikeuksiin ei koskaan voida puuttua ainoastaan tämän etnisen taustan perusteella, sanoo poliisijohtaja Janne Paavola Poliisihallituksesta tiedotteessa.

Poliisilaitos: Valvontaa ei kohdennettu yleisesti koko romaniväestöön

Helsingin poliisin selvityksen mukaan poliisilaitos aloitti lokakuussa 2013 ennaltaestämis- ja tiedonkeruuprojektin nimeltä KURI1, jonka tarkoituksena oli estää romanien välisiä ampumistapauksia sekä selvittää jo tutkinnassa olleita juttuja.

Syynä projektin aloittamiseen oli se, että Helsingissä oli vuonna 2013 ilmennyt romanien keskuudessa poikkeuksellisen paljon levottomuutta ja yleisillä paikoilla oli tapahtunut useita ampumistapauksia, joissa oli osallisina nuoria romanimiehiä, selvityksessä kerrotaan.

Poliisilaitoksen käsityksen mukaan tehostettua tarkkailua ja valvontaa ei kohdennettu yleisesti koko romaniväestöön, vaan niihin ajoneuvoihin ja henkilöihin, joiden voitiin olettaa liittyvän levottomuuksiin ja ampumistapauksiin. Tilannekuvan perusteella partioiden toimintaa kohdennettiin esimerkiksi Helsingin ydinkeskustaan sekä tiettyjen huoltoasemien ja ravintoloiden lähiympäristöön, selvityksessä sanotaan.

Selvityksen mukaan poliiseja ei ohjeistettu pysäyttämään henkilöitä tai ajoneuvoja pelkästään etnisyyden perusteella, eikä näin myöskään poliisilaitoksen tietojen mukaan tapahtunut.

"KURI1-nimellä ei ollut tarkoituksena viestittää mitään tai viitata mihinkään"

Poliisilaitoksen selvityksen mukaan KURI1-projektin tiedonkeruuta varten ei perustettu erillistä tiedustelurekisteriä, vaan tiedot tallennettiin kaikkien poliisipartioiden päivittäisessä viestinnässä käytettyyn valtakunnalliseen kenttäjohtojärjestelmään. Selvityksen mukaan tallennetut tiedot olivat samantyyppisiä kuin muidenkin tehtävien yhteydessä kirjattavat huomiot.

Poliisi kiistää, että projektinimellä KURI1 olisi ollut tarkoitus viestittää jotain tai viitata johonkin. Selvityksen mukaan projektikoodi perustettiin, jotta siihen liittyvät tiedot olisi mahdollista etsiä jälkikäteen suuresta tietomassasta.

Selvityksen mukaan projektin lopettamisesta päätettiin vuonna 2015, mutta projektikoodilla kirjattiin vielä joitain tietoja myös vuosien 2016 ja 2017 aikana.

– Kirjaaminen johtui siitä, että projektikoodia ei ollut erikseen lakkautettu. Projektikoodi poistettiin kokonaan käytöstä marraskuussa 2017, selvityksessä sanotaan.

Poliisin mukaan valvonnassa kerättyjen tietojen avulla saatiin ratkaisevaa tietoa useista tutkinnassa olleista rikoksta ja yleisillä paikoilla tapahtuneet romanien väliset ampumistapaukset saatiin merkittävästi vähenemään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut