Suomessa on raportoitu tänään 9 582 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Torstaina tartuntoja oli kuitenkin noin 14 300, joka on lähes 4 700 tartuntaa enemmän kuin perjantaina.
Kahden viikon aikana on raportoitu lähes 105 000 tartuntaa, mikä on lähes 60 000 enemmän kuin edellisellä kahden viikon ajanjaksolla. Vahvistettuja tartuntoja koko epidemian ajalta oli perjantaina runsaat 371 100.
Kahden viime viikon aikana todettujen tapausten ilmaantuvuusluku on lähes 1 900 sataatuhatta asukasta kohti. Ilmaantuvuusluku on yli kaksinkertainen verrattuna edeltävään kahden viikon ajanjaksoon. Ilmaantuvuusluku oli tuolloin runsaat 800 sataatuhatta asukasta kohti.
Yli 36 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä on saanut kolme rokotetta
Uusia koronaan liittyviä kuolemantapauksia vahvistettiin perjantaina 24. Luvut päivittyvät viiveellä. Kaikkiaan Suomessa on raportoitu tähän mennessä 1 724 koronakuolemaa.
Sairaalahoidossa on koronataudin vuoksi 672 potilasta, joista 61 tehohoidossa.
Kolme rokoteannosta saaneita 12 vuotta täyttäneitä on THL:n mukaan lähes 1,8 miljoonaa. Kolmannen rokotuksen on saanut yli 36 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Kaksi rokotetta saaneita on reilusti yli neljä miljoonaa, joka on lähes 83 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Ensimmäisen rokoteannoksen saaneita on yli 4,2 miljoonaa.
Eniten vahvistettuja tartuntoja koko epidemian ajalta on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella. Husin alueella on THL:n mukaan lähes 200 000 tapausta koko epidemian ajalta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vahvistettuja tartuntoja runsaat 30 000 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lähes 29 000 vahvistettua tartuntaa.
Vähiten vahvistettuja tartuntoja on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä. Siellä on koko epidemian ajalta runsaat 1 100 tartuntaa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä vahvistettuja tartuntoja on koko epidemian ajalta runsaat 2 100 ja Kainuun sairaanhoitopiirissä noin 2 300.
THL tarkensi koronan sairastaneiden rokotusohjeistusta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta.
Kaikille 18 vuotta täyttäneille koronan sairastaneille rokottamattomille voidaan antaa ensimmäinen rokoteannos jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.
Alle 18-vuotiaille rokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastamisen jälkeen.
Sairastettu koronatauti muodostaa THL:n mukaan yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen.
Tutkimusten perusteella koronan sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole tautia sairastaneet, tiedotteessa kerrotaan.
THL suositteli joulukuussa toisen rokoteannoksen tarjoamista koronataudin sairastaneille. Toinen annos sairastaneilla vastaa kolmatta rokoteannosta sairastamattomilla.
Toista annosta suositellaan 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville taudin sairastaneille.
THL huomauttaa tiedotteessaan, että jos ensimmäinen rokote on saatu ennen koronavirustartuntaa, rokotteen ja tartunnan välin on oltava vähintään kuusi viikkoa, jotta tartunnan voidaan katsoa vastaavan yhtä rokoteannosta.
Kolmatta rokoteannosta THL suosittelee taudin sairastaneille voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille.
Altistuneita koululaisia ohjeistetaan seuraamaan oireitaan
THL on päivittänyt myös korona-altistumisiin liittyvää suositustaan varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten osalta.
THL suosittelee, että samassa tilassa oleskelleille tiedotetaan altistumisesta ja annetaan ohjeet seurata oireita. Myös kodin ulkopuolisia kontakteja suositellaan välttämään viiden päivän ajan.
Oleskelu koronavirukseen sairastuneen kanssa samassa luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa katsotaan THL:n mukaan pienen riskin altistumiseksi. Suositus koskee myös rokotettuja.
Tilannearvion lasten mahdollisista altistumisista sekä päätöksen karanteeniin asettamisesta tekee edelleen ensisijaisesti kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, THL linjaa tiedotteessaan.
THL muistuttaa lisäksi noudattamaan voimassa olevia suosituksia, kuten etäisyyden pitämistä, kasvomaskin käyttöä ja käsihygieniaa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.