THL:n Tervahauta: Nykyrajoituksia syytä jatkaa, mutta ei kiristää entisestään

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oikoo julkisuudessa tehtyjä tulkintoja sen tiistaina sosiaali- ja terveysministeriölle ja hallitukselle antamista lausunnoista. THL korostaa, että se otti niissä kantaa mahdollisiin tuleviin koronarajoituksiin lähiaikoina. Laitoksen mielestä juuri nyt ei ole erityisiä perusteita luopua voimassa olevista rajoituksista, sanoo pääjohtaja Markku Tervahauta STT:lle.

Hänen mukaansa THL arvioi, että kovin tautihuippu osuisi tammi-helmikuun vaihteeseen, ja sen yli on syytä jatkaa nykyisiä rajoituksia.

Tervahauta kuitenkin painottaa, että THL ei toisaalta näe perusteita myöskään nykyisestä edelleen kiristää rajoituksia tämän hetkisen tiedon perusteella.

– Varsinkin, jos se johtaisi taas siihen, että esimerkiksi rajoitettaisiin lasten ja nuorten harrastustoimintaa tai esitettäisiin kategorista etäopetuspäätöstä perusopetukseen koko maahan. Meidän mielestämme nyt ei ole perusteita myöskään mennä sellaiseen voimakkaaseen lockdown-tyyppiseen tilanteeseen.

– Toki viranomaiset nämä paikallisen tilanteen ja valtuuksiensa puitteissa alueilla päättävät, Tervahauta lisää.

Hän arvioi, että vuodenvaihteen ympärillä asetetut rajoitukset alkavat mahdollisesti nyt näkyä. Hänen mukaansa pääkaupunkiseudulla on näkyvissä pientä tasaantumista sekä tartuntalukujen että varsinkin erikoissairaanhoitokuormituksen osalta.

– Omikron joka tapauksessa jatkaa laajaa leviämistään, hän huomauttaa.

Aivelo: En tiedä, mikä lausunnon pointti

Hallitus linjasi tiistaina, että nykyisiä koronarajoituksia jatketaan pääosin helmikuun puoliväliin. Hallitus oli pyytänyt THL:ltä lausunnot harkintansa pohjaksi. THL julkaisi tiistaina kaksi lausuntoa, joista toinen käsitteli epidemiatilannetta ja toinen valmiuslakia.

Julkisuudessa on ollut epäselvää, onko myös THL hallituksen linjauksesta samaa mieltä. Esimerkiksi tutkijatohtori Tuomas Aivelo on arvostellut THL:n lausuntoa omituiseksi ja puolivillaisesti tehdyksi. Hän ihmettelee, miten päätöksentekijät pystyvät tekemään päätelmiä sen perusteella, kun lausunnosta ei juuri löydy tietopohjaa eikä perusteluja suosituksille.

– En tiedä, mikä sen lausunnon pointti on. Siinä esimerkiksi kritisoidaan epämääräisesti voimakkaita rajoitustoimia ja niiden merkitystä, mutta ei edes kerrota, mitä tarkoittavat voimakkaat rajoitustoimet, ihmettelee ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Aivelo Helsingin yliopistosta.

Tervahauta: Ei tietoa, mikä määrä ravintoloissa kohtaamisia

THL totesi tiistaina lausunnossaan, että etenkin suurimman riskin tapahtumia on edelleen tarpeellista rajoittaa. THL:n riskiluokituksen mukaan suurimman riskin paikkoja ovat muun muassa baarit ja yökerhot sekä sisätilojen massatapahtumat, joissa ei ole määritelty istumapaikkoja.

Hämmennystä herätti se, että samassa lausunnossa THL totesi, että äärimmäiset sulkutoimet (lock down) voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua mutta myös pitkittää epidemiatilannetta haitallisesti. Rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan voisi ehtiä heiketä.

THL on kuitenkin vastikään suosittanut sitä, että baarit ja pubit tulisi sulkea kolmeksi viikoksi kokonaan.

– Jos meillä ei ole voimakkaita rajoituksia korkeimman riskin paikoissa, kuten anniskelupainotteisissa ravintoloissa, tuntuu aika perusteettomalta asettaa rajoituksia vähäisen riskin toimintaan, Tervahauta perustelee.

Kaikki ravintolat, myös ruokapaikat, joutuvat kuitenkin jo tällä hetkellä lopettamaan anniskelun kello 17 ja sulkemaan ovet kello 18.

– Se on kova rajoitustoimi, eikä huomioi riskin selvää eroavaisuutta anniskelupainotteisten ja ruokaravintoloiden välillä.

Tällä hetkellä alueviranomaisten päätöksillä suljettuna on muun muassa uimahalleja, teattereita ja elokuvateattereita, jotka ovat ruokaravintoloiden ohella THL:n riskiluokituksessa matalan riskin tiloja.

Julkunen: Lausunnoista paistaa varovaisuus

Myös virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta katsoo, ettei lausuntojen perusteella voi tietää, mitä THL tarkalleen ottaen suosittaa. Hänestä lausunnoista paistaa tietty varovaisuus.

– Monet tahot haluavat välttää radikaaleja kannanottoja, että ei jouduttaisi vastatusten, Julkunen sanoo.

Aivelon mielestä THL:n lausunnossa on lisäksi hyvin vähän oikeaa dataa ja mallinnusta.

– Tavallaan se jatkaa THL:n linjaa, että on vaikea tunnistaa, mitkä ne aidot perusteet on suosituksille.

Tähän mennessä THL on Aivelon mukaan käyttänyt ansiokkaasti mallinnusryhmänsä epidemiologista mallia.

– Sitä en tiedä, miksi sitä ei ole päivitetty tähän omikrontilanteeseen. Omikron ei varsinaisesti tullut mitenkään yllätyksenä tähän hetkeen. Marraskuun lopusta asti ollaan tiedetty se omikronin perusluonne, että se kiertää paljon immuniteettiä.

Tervahaudan mukaan lausunnoissa on käytetty sellaista tietopohjaa ja mallinnuksia, mitä nyt ylipäätään on saatavilla.

– Nopeisiin tilanteisiin liittyy aina se, että asiantuntija-arvio pitää pystyä antamaan kulloisenkin vallitsevan tietoperustan mukaisesti ja sen pohjalta. Se on lääketieteessä ylipäätään aina vallitseva tilanne.

Mainos: Skanska Talonrakennus Oy

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut