Suomi ja Ruotsi pitävät tietojenvaihtoa sotilasliitto Naton kanssa arvokkaana kiristyneiden jännitteiden keskellä

Keskellä Euroopan jännittynyttä turvallisuustilanne Suomi ja Ruotsi pääsivät maanantaina vaihtamaan tietoja sotilasliitto Naton kanssa. Ulkoministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Ann Linde tapasivat Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä.

Tapaamisen jälkeen niin Haavisto, Linde kuin Stoltenberg korostivat yhteistyön tärkeyttä. Suomen ja Ruotsin sekä sotilasliiton välisessä yhteistyössä korostuu nyt tietojenvaihto sekä harjoitustoiminta.

Haavisto pitää merkittävänä, että Suomi ja Ruotsi ovat tietoisia, mitä kullakin hetkellä tapahtuu ja ettei asioita vain päätetä yli sellaisten maiden, jotka eivät ole Naton jäseniä.

Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta ovat sotilasliiton läheisiä kumppaneita.

Haavisto korosti teknisen yhteistyön ja yhteisen harjoittelun tärkeyttä.

– Me teemme sitä oman turvallisuutemme ja oman puolustuskykymme vuoksi, Haavisto kommentoi.

Nato vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa

Pääsihteeri Stoltenberg sanoo, että kiristyneet jännitteet ovat nähtävissä sotilasliiton itäisellä laidalla, johon lukeutuu Itämeren alue. Nato on päättänyt vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa. Stoltenberg korosti, että kyseessä on puhtaasti puolustuksellinen päätös.

– Nato ei uhkaa Venäjää, (toimet) ovat suhteellisia, Stoltenberg sanoi.

Stoltenbergin mukaan puolustuksen vahvistamisessa ja yhteisessä harjoittelussa näkyy myös kumppanuussuhteiden tärkeys.

Stoltenberg myös vakuutti Naton oven säilyvän avoimena mahdollisille uusille jäsenille.

– On yksin Suomen ja Ruotsin asia päättää omasta polustaan, ei Venäjän asia eikä kenenkään muun, Stoltenberg sanoi.

Turvallisuustilanne kiristynyt

Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt, koska Venäjä on koonnut joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan ja maan pelätään laajentavan sotatoimiaan Ukrainassa. Turvallisuustilanteesta keskusteltiin maanantaina myös EU:n ulkoministerien kokouksessa. Ulkoministerien keskusteluun osallistui myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken videoyhteyden välityksellä.

Ulkoministeri Haavisto arvioi aamulla, että Euroopan turvallisuustilanteen jännite on osin tihentynyt, koska vaikuttaa siltä, että Venäjä on jatkanut joukkojensa keskittämistä Ukrainan rajan läheisyyteen.

– Myös Valko-Venäjä on tässä toiminnassa Venäjän kanssa mukana, Haavisto sanoi.

Suomi ja EU eivät vielä vedä henkilöstöään pois Kiovasta

Haavisto kommentoi, ettei Suomi ei ole antanut turvallisuustilanteen vuoksi varoitusta Kiovan-suurlähetystönsä henkilökunnalle Ukrainassa

Yhdysvallat on määrännyt yhdysvaltalaisdiplomaattien perheenjäsenet lähtemään Ukrainasta Venäjän sotilastoimien uhan vuoksi.

Haaviston mukaan EU-maiden kesken käydään hyvin intensiivistä keskustelua turvallisuustilanteesta Kiovassa ja lähetystöihin kohdistuvaa uhkaa arvioidaan jatkuvasti.

– Tällä hetkellä mitään muutoksia ei ole, Haavisto sanoi saapuessaan EU:n ulkoministerikokoukseen Brysselissä.

EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell kommentoi, että EU ei aio toistaiseksi suositella jäsenmailleen diplomaattien perheenjäsenien vetämistä Ukrainasta.

Myös Britannia ilmoitti maanantaina vetävänsä lähetystöhenkilökuntaansa ja näiden omaisia Ukrainasta. Lähetystö pysyy edelleen auki välttämättömiä toimia varten.

Stoltenberg kertoi, että Nato ei aio vetää henkilöstöään pois Kiovasta.

Haaviston mukaan Blinken on tyytyväinen EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyöhön

Haaviston mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on tyytyväinen, että yhteystyö EU:n ja Yhdysvaltain välillä on hyvin mutkatonta.

Haavisto puhui lehdistötilaisuudessa EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen. Kokoukseen osallistui videoyhteyden välityksellä myös Blinken.

Monet EU:n jäsenmaat puolestaan olivat tyytyväisiä siihen, että Yhdysvallat on pitänyt omasta ajattelustaan erityisen hyvin ajan tasalla sekä koko EU:ta että yksittäisiä jäsenmaita, kuten Suomea, Haavisto kertoi.

Ulkoministerikokouksessa keskusteltiin myös pakotteista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Pakotteet ovat valmistelun alla, eikä Haavisto kertonut niistä yksityiskohtia.

Haaviston mukaan tärkeää on, että samaan aikaan keskustelua pakotteista käydään transatlanttisissa puitteissa eli EU:n ja Yhdysvaltain kanssa ja samaan aikaan myös sellaisten eurooppalaisten maiden kanssa, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Haavisto mainitsi esimerkiksi Britannian, Norjan ja Sveitsin.

Mainos: K-Supermarket Portti

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut