Suomalaiset luottavat tietoturva-asioissa enemmän urheiluseuroihin kuin ulkomaisiin verkkokauppoihin – nuorten suhtautuminen verrattain huoletonta

Suomalaiset luottavat tietoturva-asioissa enemmän urheiluseuroihin kuin ulkomaisiin verkkokauppoihin. Asia selviää teleoperaattori Elisan ja IRO Researchin tekemästä kyselytutkimuksesta.

Kysyttäessä luottamuksesta eri toimijoiden kykyyn käsitellä henkilötietoja vastaajista 40 prosenttia luotti täysin tai paljon harrastuksiin liittyviin yhteisöihin, kuten urheiluseuroihin. Ulkomaiseen verkkokauppaan luotti 15 prosenttia.

Eniten luottamusta nauttivat pankit ja vakuutusyhtiöt, joihin luotti 87 prosenttia, sekä virastot ja muut julkishallinnon toimijat, joiden osalta vastaava luku oli 81 prosenttia.

Yli 90 prosenttia vastanneista kertoi kohdanneensa huijausyrityksen. Yli 70 prosenttia oli saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä ja 57:ää prosenttia oli yritetty huijata viestillä puhelimen kautta.

– Tästä näkyy, että huijaukset koskettavat aika lailla kaikkia ihmisryhmiä. Päällimmäisenä näkyy, että koulutustarpeita on eri ikäluokissa. Tämä tilanne on myös tiedostettu valtionhallinnossa, sanoo kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen.

Tutkimukseen vastasi syys-lokakuussa yhteensä 1 000 ihmistä eri ikäluokista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali oli enintään noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Huijatuksi tulemista ei tarvitse hävetä

Siinä missä yli 90 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa huijausyrityksen, noin 80 prosenttia kertoi myös tunnistavansa huijaukset vähintään aika hyvin. Mutta tunnistavatko ihmiset lopulta kaikki huijausyritykset?

– Se on hyvä kysymys. Huijareita on eritasoisia, ja siellä on ihmisiä, jotka ihan päivätöikseen miettivät, miten ihmisiä saa huijattua. Ei todellakaan ole mikään häpeän aihe, jos tulee huijatuksi, Eronen sanoo.

Erosen mukaan suuri osa huijausyrityksistä on sellaisia, jotka on helppo erottaa.

– Moni varmasti kokee itsevarmuutta, kun ei ole tullut huijatuksi. Voi myös olla, että ihmisiä on huijattu, mutta he eivät vielä tänä päivänäkään tiedä sitä, sanoo Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.

Hänen mukaansa huijauksien kasvava määrä on huolestuttava trendi. Selkeästi myös koetaan, että huijaukset ovat uhka itselle tai lähimmäiselle.

– Koko ajan pitää olla hereillä. Meiltäkin ihmiset kysyvät paljon varmistusta, että onkohan tämä joku huijaus, tai raportoivat tilanteita, jotka eivät olleetkaan huijauksia.

Mäkelän mukaan kyberhuijaukset ovat hyvin yleisiä Suomessa.

– Ei se sinänsä yllätä, mutta sillä on negatiivinen vaikutus yleiseen luottamukseen. Se on huono suunta.

Nuorisoa eivät huolet paina

Nuorten suhtautuminen tietoturva-asioihin on tutkimuksen mukaan verrattain huoletonta.

94 prosenttia kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista kertoi tunnistavansa kyberhuijausyrityksen helposti tai aika hyvin. Sen sijaan vain kahdeksan prosenttia ikäryhmästä kertoi olevansa varma siitä, mitä pitää tehdä, jos tietoja päätyy vääriin käsiin tai asentaa laitteeseensa haittaohjelman. 35 prosenttia sanoi olevansa aika varma siitä, miten kyberhuijauksen uhrin tulee toimia.

18–24-vuotiaiden ikäluokassa käytetään myös vähiten tietoturvapalveluita, ja luottamus verkossa toimiviin tahoihin on korkealla tasolla.

– Meilläkin on havaittu, että eri ikäryhmien tavoittamiseksi pitää käyttää erilaisia keinoja. Meillä on tehty Turvallisesti netissä -oppaat lapsille ja vanhemmille, mutta nuoret ovat yksi niistä ikäryhmistä, joihin pitäisi panostaa enemmän, Eronen pohtii.

Elisan Teemu Mäkelän mukaan on huolestuttavaa, jos nuori ei tiedä, miten toimia kyberhuijauksen jälkeen.

– Tällaisissa huijauksissa on kyse minuuteista, ei päivistä.

Ulkomaiset verkkokaupat eivät nauti luottamusta

Kyselyssä luottamuksen puolesta perää pitävät ulkomaiset verkkokaupat. Vain yhdellä prosentilla vastanneista oli niihin täysi luotto. 14 prosenttia luotti paljon, 54 prosenttia ei kovin paljoa ja 25 prosenttia ei luottanut lainkaan ulkomaisiin verkkokauppoihin.

– Yksi syy tähän varmaan on se, että tämä on niin laajasti käsitelty aihe. Julkisuudessa on käsitelty paljon tilanteita, joissa ulkomaisissa verkkokaupoissa on ollut jonkinasteinen huijaus menossa: on myyty olemattomia tuotteita tai on ollut kyberturvallisuuteen liittyviä tapauksia. Ihmiset tosin myös tilaavat ulkomailta paljon ilman ongelmia, Eronen sanoo.

Mäkelä arvelee, että vastauksiin on vaikuttanut yleinen luottamus, ei niinkään tietoturvaosaaminen.

– Suomalaiset keskimäärin luottavat suomalaisiin palveluihin ja viranomaisiin.

Mainos: Savonia-ammattikorkeakoulu

Mainos: Savonia-ammattikorkeakoulu

Pohjoissavolaisia pienyrittäjiä koulutetaan verkkokaupan ja somen saloihin

Etusivulla nyt

Mainos: Savon Media

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut