Korkeat hinnat ja matalat palkat huolestuttavat venäläisiä Ukrainan tilannetta enemmän

Venäläisten tulevaisuuden odotuksiin liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta.

Jo lähes 60 prosenttia venäläisistä pitää maan poliittista tilannetta vähintäänkin jännittyneenä. Yli 40 prosenttia riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn vastaajista luonnehtii maan taloustilannetta huonoksi. Suuri osa kansalaisista odottaa maan poliittisen ja taloudellisen tilanteen kiristyvän entisestään vielä lähikuukausina.

Levadan johtajan Denis Volkovin mukaan etenkin konkreettiset asiat kuten hintojen nousu ja pienet palkat kurjistavat ihmisten arkea ja aiheuttavat tyytymättömyyttä. Volkov kommentoi STT:n haastattelussa Levadan viime viikkoina julkaisemia venäläisten tulevaisuudenuskoa ja -odotuksia sivuavia mielipidemittauksia.

Venäläisten talouskurimusta syventää ruplan kurssin putoaminen öljyn hinnan noususta huolimatta. Geopoliittiset jännitteet ovat vetäneet ruplan kurssin viime viikkoina lähelle historiallisia pohjalukemia.

Valtiollisen VTsIOM-tutkimuslaitoksen tuloksissa korostuvat kansalaisten pelot taloustilanteen huononemisesta, muun muassa inflaation kiihtymisestä, ja yleisen epävakauden lisääntymisestä.

Nuoret tunnistavat kasvaneen poliittisen painostuksen

Poliittinen tyytymättömyys kohdistuu Venäjällä etenkin oman ja lähipiirin taloustilanteen huononemiseen. Venäläiset eivät ole edelleenkään erityisen kiinnostuneita lännessä huomiota herättäneistä sisäpoliittisista kysymyksistä, kuten ulkomaisiksi agenteiksi luokiteltujen toimijoiden määrän nopeasta kasvusta tai ylipäänsä kansalaisyhteiskunnan tilasta.

Toisaalta nuoret venäläiset tunnistavat iäkkäämpiä maanmiehiään selvemmin vallanpitäjien oppositioon ja nuorison liikehdintään kohdistaman valvonnan, sanoo Volkov STT:lle.

– Nuorten huoli valtion, poliisin ja oikeuslaitoksen harjoittamasta lisääntyvästä kansalaisten painostamisesta on kasvanut selvästi kuluneen vuoden aikana, Volkov tiivistää.

Yli puolet venäläisistä ei usko nykyhallituksen pystyvän kohentamaan maan tilannetta kuluvan vuoden aikana. Tulos myötäilee Volkovin mukaan jo aiemmin havaittua suuntausta.

Yhdysvaltoja syytetään ulkopolitiikan ongelmista

Venäläiset syyttävät viimeaikaisesta maan länsisuhteiden kiristymisestä ennen kaikkea Yhdysvaltoja.

– Venäläiset pelkäävät, eivätkä halua sotaa. Toisaalta ymmärretään, että tilanteen kulminoituminen on yhä lähempänä ja siitä syytetään Yhdysvaltoja, Volkov sanoo.

Enemmistö venäläisistä pitää Volkovin mukaan Venäjän sekaantumista aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden asioihin oikeutettuna, jos Venäjä perustelee toimintaa maiden venäjänkielisten ja Venäjän kansalaisten oikeuksien puolustamisella.

Toisaalta venäläiset ovat väsyneitä maansa ulkopoliittisiin ongelmiin eivätkä seuraa niitä erityisellä mielenkiinnolla. Volkov luonnehtii esimerkiksi Ukrainan tilannetta ja mahdollista sotaa pelottaviksi aiheiksi, joita moni ei halua edes ajatella.

Venäläisten suhtautuminen jo vuosia jatkuneisiin lännen määräämiin pakotteisiin on muuttunut aiempaa välinpitämättömämmäksi. Pakotteet eivät Volkovin mukaan aiheuta enää samanlaista shokkia kuin vuonna 2014.

Jo yli 40 prosenttia Levadan haastattelemista venäläisistä on sitä mieltä, että pakotteet vaikuttavat ainoastaan politiikassa toimivien ja Ukraina-suhteita hoitavien elämään.

Venäläiset eivät Volkovin mukaan myöskään hahmota Venäjän tekemisten ja pakotteiden asettamisen välistä yhteyttä. Tavallisten venäläisten käsityksen mukaan länsi pyrkii Venäjän toimista riippumatta tekemään Venäjästä syntipukin ja määräämään pakotteita.

Ennätyksellinen väestökato

"Massaepidemiaa" alkaneena vuonna odottavien venäläisten osuus nousi Levadan selvityksessä peräti 47 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Noin 70 prosenttia Levadan vastaajista pitää koronaepidemiatilanteen pahenemista todennäköisenä.

Tammikuun lopussa kaksi koronarokotusta oli ottanut noin 55 prosenttia väestöstä. Noin kolmasosa venäläisistä epäilee edelleen rokotuksen ottamista. Vielä viime keväänä rokottamista vastusti yli 60 prosenttia venäläisistä.

Tilanne alkoi hiljalleen kohentua viime kesänä, jolloin venäläiset ryhtyivät ottamaan rokotuksia aiempaa aktiivisemmin. Enemmistö venäläisasiantuntijoista pitää rokotuskattavuuden nousua liian hitaana.

Venäjä on tilastoinut tähän mennessä jo yli 12 miljoonaa koronatartuntaa. Tartuntojen määrä lähti jyrkkään nousuun venäläisten lomakauden päätyttyä tammikuun alkupuolella. Helmikuun alussa on raportoitu päivittäin monikertainen määrä tartuntoja vuodenvaihteen lukemiin verrattuna.

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan etenkin vanhusten kuolleisuus on noussut jyrkästi korona-aikana. Kuolleisuus kohosi Venäjällä viime vuonna korkeimmalle tasolle koko nyky-Venäjän historiassa. Tämän seurauksena maan väkiluku kutistui vuonna 2021 yli miljoonalla hengellä.

Riippumattomat väestötieteilijät ovat syyttäneet Venäjän hallitusta koronavirukseen liittyneiden kuolemantapausten puutteellisesta raportoinnista. Moscow Times -lehti on laskenut Rosstatin lukuihin perustuen, että maaliskuusta 2000 laskien Venäjällä on ollut jo lähes miljoona koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.

Venäjä ei suunnittele koronatilanteen pahenemisesta huolimatta koko maan laajuisia epidemian rajoitustoimia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut