Ilmastopaneeli: Kirittävää vielä viidennes, että Suomi pääsee EU:n päästövähennystavoitteisiin

Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan Suomen on lisättävä päästötoimia vielä noin viidenneksellä, jotta Suomi voisi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan hiilitonneissa puhutaan noin miljoonasta tonnista.

Ilmastopaneelin laskelmien mukaan tähän mennessä päätetyt toimet vähentäisivät päästöjä noin neljällä miljoonalla tonnilla.

Suomen ilmastolain mukaan ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jossa on 15 jäsentä.

Hallitus pyysi ilmastopaneelia ja muita asiantuntijaorganisaatioita arvioimaan, pystyykö Suomi saavuttamaan sille EU:ssa asetetut päästövähennystavoitteet keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksessa esitetyin toimin.

Päästövähennystavoite koskee niin sanottua taakanjakosektoria, johon kuuluvat esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöt. Sen ulkopuolella ovat esimerkiksi maankäyttösektori, kuten metsät, ja EU:n päästökaupan piiriin kuuluvat alat.

Päästövähennystavoitteen lisäksi Suomella on oma hiilineutraaliustavoitteensa, jonka mukaan Suomen päästöjen ja hiiltä sitovien nielujen tulisi olla tasapainossa vuonna 2035.

Epävarmuuksia ja ylioptimismia

Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan suunnitelmissa on ylioptimismia ja epävarmuuksia.

Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen toimissa on vajausta. Tämän lisäksi ei ole tarvittavaa puskuria sen varalle, jos kaikki suunnitellut päästövähennykset ei toteudu.

Ilmatieteen laitos ei ota arviossaan kantaa tarvittavien päästövähennysten tarkkaan määrään.

– Yleisesti voi sanoa, että aika pienistä toimenpiteistä joudutaan kasaamaan aika iso vähennys, sanoo toimialajohtaja Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

Hänen mukaansa takataskussa olisi hyvä olla lisätoimia, joita voisi ottaa käyttöön tarvittaessa. Yhtenä keinona arviossa nostetaan liikennesuoritteen vähentäminen.

Ollikaisen mukaan sekä maataloudessa että liikenteessä on iso päästövähennyspotentiaali.

– Maataloudessa pystytään tekemään vähän vahvempana jo kaavailtuja toimia, sieltä saadaan helposti 0,4 miljoonaa tonnia päästövähenemiä, Ollikainen sanoo STT:lle.

Luken tutkimusprofessorin Kristiina Långin mukaan olisi järkevää tarkastella, voidaanko jostain peltoalasta luopua.

– On jo tiedossa, että ihan kaikki peltoala ei ole ruuantuotannon kannalta niin olennaista, Lång sanoo STT:lle.

Liikenteessä keskeistä sähköistyminen

Ollikaisen mukaan liikenteestä voitaisiin vähentää päästöjä suunnilleen saman verran kuin maataloudesta. Ollikainen korostaa liikenteen sähköistymisen merkitystä.

Kolmas tehokas päästövähennyskohde on erillislämmitys, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea öljylämmitystä, mutta myös julkisten rakennusten turvepellettikattiloita ja jonkin verran kaasulämmitystä.

Ilmastopaneeli suosittelee, että Suomi jatkaisi liikenteen kansallisen päästökaupan valmistelua sen varalle, että liikenteen päästövähennystavoitetta ei saavuteta. Malli velvoittaisi polttoaineen jakelijoita ostamaan päästöoikeuksia bensalle ja dieselille.

– Tiedetään, että vuonna 2025 ja 2026 sähköautojen määrä Suomessa ja maailmalla on hirveän paljon suurempi. Sitä kautta varsinkin bensiiniä mutta myös dieseliä ikään kuin vapautuu ja kysyntä laskee, Ollikainen sanoo.

Ollikaisen mukaan voidaan ajatella, että päästökauppa nostaisi polttoaineen hintaa tilanteessa, jolloin hinta saattaisi muuten olla laskussa.

Epävarmaa, saako Suomi joustoa päästövähennyksiin

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) mukaan hallitus teki jo syksyn budjettiriihessä päätöksen, että maankäyttösektorilta päästöjä vähennetään enemmän, jolloin tämä kattaa osan taakanjakosektorin päästövähennyksistä.

– Nyt näyttää, että tarvitsemme vielä lisää päätöksiä varmistamaan sen, että maankäyttösektorin päästövähennystavoitteemme varmasti ylittyy ja voimme hyödyntää tämän jouston, Kari kertoi STT:lle perjantaina sähköpostitse.

Jousto sallii EU:n jäsenmaille mahdollisuuden verrata kustannuksia päästöjen vähentämisen ja nielujen vahvistamisen välillä. Ilmastopaneelin raportin mukaan ei ole kuitenkaan varmaa, saavuttaako Suomi sille asetetun tavoitteen, joka olisi edellytys jouston saamiselle.

Ollikainen arvioi, että ainakin lyhyellä aikavälillä Suomella voi olla haasteita saavuttaa tavoitetta. Ilmastopaneelin miljoonan tonnin kiristystarpeessa on otettu huomioon mahdollisuus, ettei Suomi saa joustoa.

– Tällä hetkellä metsäteollisuustuotteet tekevät hyvin kauppaansa ja hakkuut pysyvät suhteellisen korkealla tasolla, Ollikainen sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut