Ministeri Leppä penää ratkaisua maatalouden kannattavuuskriisiin elintarvikealalta – valtio valmistelee lisätoimia tiloille

Maatalouden kannattavuutta koettelevan kriisin ratkaisussa painopisteen tulee olla elintarvikemarkkinoilla, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Lepän mukaan elintarvikeketjun kauppakäytänteet eivät turvaa suomalaista huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja elintarvikesektorin jatkoa. Hän kertoo vaatineensa elintarvikeketjun osia neuvottelemaan asiasta. Hän ennakoi, että toimenpiteistä voidaan kuulla lähiaikoina.

– Teot puuttuvat sekä teollisuudelta että ennen kaikkea kaupalta, jonka asema on aivan ylivertainen, Leppä sanoo.

Ministeri kommentoi asiaa toimittajatilaisuudessa tiistaina. Aiemmin aamulla Tilastokeskus kertoi maatalouden kustannusten roimasta noususta. Päättyneen vuoden viimeisellä neljänneksellä lannoitteet maksoivat yli tuplasti, energia kolmanneksen ja rehut reilun viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Käymme jatkuvasti keskustelua siitä, mitkä ovat ne toimet, joilla tätä tilannetta helpotetaan. Neuvottelut ja valmistelut ovat vielä kesken. Tarvitaan poliittisia toimia, mutta ennen kaikkea markkinatoimia, Leppä sanoi.

Sato jäi Suomessa viime vuonna monin paikoin heikoksi kuivan kesän vuoksi. Myös alan aikaisempi kannattavuus on ollut heikko.

Valtio takaa lainoja tiloille

Ministeri vakuutti, että myös viranomaiset valmistelevat toimenpiteitä alan auttamiseksi.

Ensimmäiseksi toimeksi hän nosti valtiontakaukset tiloille myönnettäville pankkilainoille. Ruokavirasto tiedotti viime viikolla takauksesta, joka on haettavissa ely-keskuksista maaliskuun loppuun asti.

Takauksen kohteena oleva luotto saa olla enintään 62 500 euroa, josta valtiontakaus saa olla enintään 80 prosenttia eli 50 000 euroa. Takauksiin myönnettiin osittain rahoitusta vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa, jonka hallitus antoi eduskunnalle helmikuun alussa.

Takaukset eivät Lepän mukaan vaikuta alan kannattavuuteen, vaan niiden tarkoituksena on auttaa akuutin kriisin yli.

– Sillä saadaan vivutettua kymmenien miljoonien takausinstrumentti liikkeelle, joka auttaa kaikkien suurimmassa hädässä olevia tiloja, Leppä sanoi.

Ministeri huomautti, että maataloudessa tehtävät investoinnit ovat suuria ja vaativat pitkäjänteisyyttä. Siksi alan avuksi tarvitaan hänen mukaansa niin nopeasti vaikuttavia kuin pitkäjänteisiäkin toimia.

– Jatkosta kuullaan, kun ne ovat valmiita informoitavaksi, mutta työstöä tehdään koko ajan.

Pellervon taloustutkimuksen tammikuussa julkaisema tilannekatsaus ennakoi, että maatalouden yrittäjätulo vuodelta 2021 laskee yli viidenneksellä. Katsauksen mukaan lihan ja maidon tuottajahinnat olivat kääntyneet vuoden lopulla nousuun, vaikka vuositasolla hinta saattoi pysyä edellisvuoden tasolla tai jopa jäädä sen alle.

Komission metsäesitys hiertää

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi tiistaina lisäksi metsäpolitiikan näkymistä.

Ministeriö uudistaa kuluvan vuoden aikana Suomen metsästrategian, jonka on tarkoitus ulottua vuoteen 2035 asti. Strategia ohjaa valtion harjoittamaa metsäpolitiikkaa.

Lepän mukaan strategiassa sovitetaan yhteen erilaisia metsiin liittyviä reunaehtoja. Strategian tehtävä on ottaa kantaa, miten se tehdään kulloisessakin ajassa.

Metsiin kohdistuu paljon intohimoja, sillä niitä tarkastellaan aiempaa enemmän ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsijöinä. Ne ovat ministeriön mukaan keskeisiä megatrendejä uudistustyön takana, samoin esimerkiksi energian tuotannon ja käytön muutos sekä globaalit jännitteet.

– Talouden osalta metsään liittyvät mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa valtavat. Haluamme pitää kiinni siitä, että ne on mahdollista toteuttaa, Leppä sanoi.

Metsästrategiaa on viime aikoina päivitetty kerran neljässä vuodessa, kunkin vaalikauden lopulla. Edellinen metsästrategia hyväksyttiin 2015, ja sitä päivitettiin 2019.

Ennen tuoreinta päivitystä strategiassa ei mainittu lainkaan ilmastonmuutoksen hillintää metsäalan toimintaympäristön muutosta käsittelevässä osuudessa, pelkästään siihen sopeutuminen.

Esille nousi myös EU-komission tekemä metsäkatoaloite. Esityksen käsittely voi EU:ssa kestää ensi vuoteen.

Suomen hallitus on suhtautunut kriittisesti esitykseen, johon liittyy sen mukaan monia avoimia kysymyksiä esimerkiksi hallinnollisesta taakasta sekä määritelmien ylätasoisuudesta. Hallitus otti viime viikolla kantaa myös siihen, että nykymuodossaan esitys voisi vaikuttaa metsätalouden menetelmiin, jotka kuuluvat kunkin jäsenmaan omaan toimivaltaan.

– Meille on erittäin tärkeää se, että kotimaan metsäasioiden hoidosta päätetään nyt ja jatkossakin Suomessa. Se on keskeinen asia. Siitä emme tule luopumaan, Leppä sanoi tiistaina.

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, eli metsäpolitiikka koskee suoraan useampaa kuin joka kymmentä suomalaista. Toisaalta metsät myös sitovat hiiltä, minkä lisäksi Suomen ympäristökeskus on nostanut metsäelinympäristöjen muutokset vakavimmaksi yksittäiseksi syyksi lajien uhanalaistumiselle Suomessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut