Lintilä: Suomessa tullaan tarvitsemaan turvetta energiantuotantoon lähivuosina

Suomessa tullaan tarvitsemaan turvetta energiantuotantoon lähivuosina Venäjän vastapakotteiden vuoksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi eduskunnan kyselytunnilla.

Lintilä vastasi kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) kysymykseen, jossa tämä kysyi kansallisten ilmastotavoitteiden aikataulun uudelleen harkitsemisesta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Halla-aho viittasi kysymyksessään turpeen energiakäyttöön, jota hän piti tärkeänä Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Turpeen energiakäyttöä on Suomessa ilmastosyistä korvattu puuhakkeella, joka suurelta osin tuodaan Venäjältä.

– Me olemme varautuneet siihen tilanteeseen, että Venäjä tulee tekemään vastapakotteita, ja energiapuu on silloin merkittävässä roolissa. On selvää, että huoltovarmuuden kannalta me tulemme tarvitsemaan turvetta seuraavina vuosina, Lintilä sanoi.

Lintilän mukaan Suomessa on kehitetty malli, jolla Huoltovarmuuskeskus ottaa omaan taseeseensa turvetta, jolla kompensoidaan vastapakotteiden takia saamatta jäänyt puuhake.

– Me emme pysty esimerkiksi puuaineksia niin nopeasti saamaan liikkeelle, jolloin turve tulee olemaan se nopein, jolla pystymme tähän tilanteeseen reagoimaan, Lintilä sanoi.

"Ukrainan asia on meidän"

Kyselytunnin aluksi kansanedustajat osoittivat pitkään seisaaltaan taputtaen suosiotaan Ukrainalle ja sen Suomen-suurlähettiläälle Olga Dibrovalle, joka vieraili kyselytunnilla.

Suurlähettilään oli kutsunut eduskuntaan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhanen sanoi ennen kyselytunnin alkamista, että kansanedustajat ovat järkyttyneinä seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen aiheuttamaa tuhoa ja surua. Vanhasen mukaan eduskunta tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainaa ja sen kansaa vastaan.

– Tukemme Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vahva ja järkkymätön, Vanhanen sanoi.

– Haluamme tällä eleellä osoittaa demokraattiselle ja vapaalle Ukrainalle ja ukrainalaisille Suomen eduskunnan vahvan tuen ja solidaarisuuden näinä vaikeina aikoina. Ukrainan asia on meidän, Vanhanen jatkoi.

Vanhanen oli ennen kyselytuntia tavannut suurlähettilään, joka kiitti suomalaisia yksityishenkilöitä, järjestöjä ja yrityksiä tuesta ja avusta, jota Ukrainaan on jo tähän mennessä lähetetty.

Aiemmin päivällä Vanhanen keskusteli etäyhteyksin myös Ukrainan parlamentin puhemiehen Ruslan Stefantshukin kanssa. Vanhanen totesi Venäjän sotilaallisten toimien järkyttäneen kaikkia suomalaisia ja toivotti Ukrainan parlamentille ja kaikille ukrainalaisille voimaa ja päättäväisyyttä vaikeassa tilanteessa.

Koko kyselytunti Ukrainaa

Kyselytunnilla käyty keskustelu käsitteli kokonaisuudessaan Ukrainan sotaa, ukrainalaisten auttamista ja sodan vaikutuksia Suomeen. Useissa kysymyksissä kannettiin huolta Suomen huoltovarmuudesta ja erityisesti ruoantuotannosta, joka on ollut jo ennen Venäjän hyökkäystä hätää kärsimässä muun muassa nousseiden tuotantokustannusten takia.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah kiinnitti kysymyksessään huomiota siihen, että Venäjä ja Ukraina ovat globaalisti katsottuna erittäin merkittäviä maataloustuottajia, kun niiden osuus esimerkiksi maailman vehnäntuotannosta on noin 30 prosenttia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan onkin nostanut rajusti vehnän hintaa, kun sota on katkonut vientiyhteyksiä.

Ministerit lupasivat pikaisia toimia maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi.

– Me tulemme tarkastelemaan taloutta ja huoltovarmuutta hallituksen sisällä kokonaisuutena, ja työlistamme ensimmäisiä asioita on alkutuotannon ja maatalouden asian varmistaminen. Se on kiireellisin, koska kylvökausi on alkamassa ja maanviljelijöillä pitää olla varmuus tilanteesta, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi.

– Nämä asiat ovat hallituksen työlistalla aivan kärjessä, mutta samalla pitää myös sanoa, että myös markkinoiden pitää toimia niin, että viljelijä saa ansaitsemansa osuuden siitä arvonlisästä, jonka hän tuottaa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) painotti.

Uusi ministerityöryhmä Saarikon alaisuuteen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että hallitus tulee perustamaan erillisen talouteen ja huoltovarmuuteen keskittyvän ministerityöryhmän, jota vetää valtiovarainministeri Saarikko.

Marinin mukaan Suomessa varaudutaan myös kyber- ja hybridiuhkien torjuntaan aiempaa tehokkaammin.

– Meidän pitää katsoa, että koko suomalainen kriittinen infrastruktuuri on mahdollisimman hyvin suojattu. Se ei koske vain julkista vaan myös yksityistä puolta, Marin painotti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut