Elinkeinoministeri Lintilä pitää yhä kiinni kiistanalaisista lausunnoistaan kotitalouksien ruokakulujen kaksinkertaistumisesta – tutkimusprofessori epäilee syyn löytyvän puutteellisista peruslaskutaidoista

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää yhä kiinni ruokakassin hintoja koskevasta lausunnostaan, vaikka useat tutkijat suhtautuvat lausuntoon suurella kriittisyydellä.

Lintilä arvioi yhä, että suomalaisten ruokakassin hinta voi kaksinkertaistua Ukrainan sodan seurauksena, jos kotitalouksien tulot pysyvät samoina.

– Jos katsotaan hintakehityksiä, mitä nyt on tuotantopanosten suhteen tullut ja välillisiä kustannuksia, niin en pidä sitä ollenkaan mahdottomana, hän sanoi STT:lle maanantaina.

Ruokaan kuluu nykyisin noin 10–11 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista ja Lintilä ennakoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että osuus voi hyvin nopeasti nousta yli 20 prosenttiin.

Ministeri kertoi maanantaina, että hänen arvionsa perustuu taustakeskusteluihin eri toimialojen kanssa.

Lintilä muistuttaa, että ruuan hinta koostuu monista tekijöistä, muun muassa energian hinnasta, lannoitekuluista, pakkausmateriaalien hinnoista, jotka nousevat, kun öljyn hinta nostaa muovin hintaa, eri portaiden kuljetuskuluista ja raaka-aineiden saatavuudesta.

– Pitää koko ajan mieltää, että se alkutuote ei välttämättä tuplaannu, vaan nousu tulee välillisten kustannusten kautta.

Tutkimusprofessori tyrmää

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ennakoi, että ruuan hinta nousee vähintäänkin inflaation verran ja on jopa yksi hintojen kallistumisen vetureista. Luke ennakoi ruuan hinnan nousevan 5–10 prosenttia.

Niemen arviosta seuraa täysin eri luku kuin Lintilän laskelmasta. Tätä voi havainnollistaa vaikkapa 3 000 euron kuukausituloja koskevalla esimerkillä.

Jos 3 000 euroa kuussa hankkiva ihminen käyttäisi ruokaan siis nyt 11 prosenttia palkastaan, hän maksaisi siitä runsaat 300 euroa kuussa. Jos ruuan hinta nousisi 10 prosenttia, ruokakassin hinta nousisi runsaaseen 330 euroon kuussa.

Lintilän laskelmassa taas runsaan 10 prosentin osuus ruokaan käytettävistä tuloista nousisi runsaaseen 20 prosenttiin. Tällöin ruokakassin hinta nousisikin yli 600 euroon.

Edes 100 prosentin nousu ruuan hinnassa ei lisäksi riittäisi Lintilän ennusteeseen ihmisten henkilökohtaisten ruokamenojen kaksinkertaistumisesta, koska ihmiset pyrkisivät hintojen kallistuessa ostamaan halvempia tuotteita.

– Jos lähdemme nyt tässä vaiheessa siitä, että sota rajoittuu Ukrainaan eikä eskaloidu laajemmaksi, niin eihän tällaisten kaksinkertaistumispuheiden heittelyssä ole oikeastaan mitään mieltä, tutkimusprofessori Niemi sanoo.

Ongelmia peruslaskutaidoissa?

Tutkimusprofessori Niemi on erikoistunut ruokamarkkinoiden toimivuuteen ja ruuan hinnanmuodostukseen. Hän pitäisi varsin suurena nousuna, jos ruuan hinta nousisi 10 prosenttia.

– Eihän ruokakassin hinta nyt ole näillä näkymin kaksinkertaistumassa, hän sanoo.

Niemen mukaan ruokaan kohdistuu poikkeuksellisia hinnan korotuspaineita, koska energian, lannoitteiden ja monien muiden tuotantopanosten hinta on kovassa nousussa. Kun esimerkiksi viljan hinta nousee, se nostaa myös rehun hintaa kotieläintiloilla.

– Totta kai siellä on tiukka tilanne alkutuotannossa maataloudessa tällä hetkellä. Pitäisi saada korotuksia niihin tuottajahintoihin, että homma voi jatkua, hän sanoo.

Vaikka kustannukset nousevat nyt monelta suunnalta, kaikki kulut eivät kuitenkaan nouse. Esimerkiksi kiinteät kulut ja palkat kehittyvät hänen mukaansa yhä kuitenkin varsin maltillisesti.

Niemi sanoo hämmästelevänsä Lintilän puheita, jonka kaltaisia on kuultu myös osalta ruoka-alan toimijoista.

– Eikö tässä tätä kokonaisuutta ymmärretä oikein kunnolla? Että onko ongelmia ihan peruslaskutaidoissa? Eihän tämä nyt tällainen kysymys ole vielä missään nimessä, hän sanoo.

Pellervon taloustutkimuksesta annettiin STT:lle maanantaina ruuan hinnasta suunnilleen samansuuntaisia lausuntoja kuin Niemeltä.

Päätöksiä satojen miljoonien tuesta

Lintilä painottaa, että arvio hintojen noususta perustuu moneen tekijään, jotka nyt ikävästi kulminoituvat. Ukrainasta saatavan viljan määrä tulee vähentymään ja se vaikuttaa esimerkiksi lihankin hintaan, koska rehujen hinnat nousevat.

– Maailmanmarkkinoiden kannalta Ukraina on täysin keskeisessä roolissa vehnän suhteen. Se tulee aiheuttamaan hinnannousua merkittävällä tavalla useilla eri kerrannaisvaikutuksilla hyvin laajasti.

– Olen edelleen sitä mieltä, että meillä on olemassa ainekset eurooppalaiseen tai globaaliinkin ruokakriisiin. Valitettavasti.

Lintilän mielestä nyt tarvitaan kiireisesti iso tukipaketti maatalouden ahdinkoa helpottamaan. Hänen mukaansa paketin on oltava satojen miljoonien eurojen kokoluokkaa ja siinä tulee olla sekä valtion rahaa että vastaantuloa markkinoilta.

– Nyt puhutaan kriittisistä viikoista, tämä ja ensi viikko, silloin täytyy olla päätökset ulkona.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut