Lumi siirtää vilja- ja marjatilojen kevätkiireitä, mutta suojaa kasvustoja ja vähentää routaa

Useimmilla pelto- ja marjatiloilla ei ole tällä hetkellä kuin arvioita kylvö- ja kevättöiden alkamisajankohdasta. Syynä on lähes koko Suomea peittävä lumivaippa, joka vielä vahvistuu tällä viikolla suuressa osassa maata.

ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Terhi Taulavuori sanoo, että kevättöitä on Etelä-Suomessa usein päästy aloittelemaan jo huhtikuun lopulla.

– Todella hankala on sanoa tässä vaiheessa, milloin pelloille päästään. Tarvitaan täysin lumetonta aikaa, että pellot ehtivät kuivua muokkauskuntoon, Terhi Taulavuori sanoo.

Puutarha- ja erikoiskasvituotannon erityisasiantuntija Marja Kallela Etelä-Suomen ProAgriasta arvioi, että juhannuksena on kotimaista perunaa ja mansikkaa tarjolla.

– Jos toukokuu on lämmin, niin tavoitteena on, että juhannuksena olisi jo satoa saatavilla. Tunneliviljelmillä on jo istutettu mansikkaa, Marja Kallela sanoo.

Mansikan satokauden pidentäminen olisi sekä viljelijöiden että asiakkaiden etu. Lämmin sää ja riittävä kastelu kypsyttävät mansikkasadon nopeasti.

– Sato kypsyy nopeasti ja samoihin aikoihin. Ihmiset eivät lähde kovin kuumalla ilmalla itsepoimintatiloille, Kallela sanoo.

Varhaisvihanneksia varten pellon on oltava lumeton.

– Parin viikon kuluessa eli pääsiäisen jälkeen pitäisi päästä taimia istuttamaan, mutta lämmintäkin täytyy olla.

Termisen kasvukauden alkua saadaan vielä odottaa

ProAgrian Terhi Taulavuoren mukaan lumesta on hyötyäkin, kun lumisateet ajoittuvat alkutalveen.

– Marjakasvustoille on yleensä ollut hyväksi, että lumikerros suojaa niitä pakkaselta. Lumivaippa on myös siinä mielessä hyvä, että routa ei mene kovin syvälle, ja pellot kuivuvat nopeammin vapauduttuaan lumesta, kun ei tarvitse odotella roudan sulamista.

Taulavuori kuvaa jokaista kevättä omaksi jännitysnäytelmäkseen.

– Se on aivan selvää, että huhtikuussa ei tapahdu mitään näillä perinteisillä tiloilla. Sen verran paljon on vielä lunta tullut, hän arvioi.

Terminen kasvukausi alkaa Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan, kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen.

– Terminen kasvukausi ei ole vielä päässyt millään säähavaintoasemalla käyntiin, meteorologi Ville Siistonen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Etelä- ja lounaisosissa maata termisen kasvukauden alku osuu tyypillisesti huhtikuun 22.–27. päiviin. Keskiosassa maata kasvukausi alkaa yleensä toukokuun alussa ja Etelä-Lapissa toukokuun puolivälissä. Pohjois-Lapissa terminen kasvukausi alkaa pääsääntöisesti toukokuun lopussa.

Ihanteellinen sää kevättöihin pääsemisen kannalta olisi Terhi Taulavuoren mukaan pouta ja tuuli, jotka haihduttaisivat lumikerrosta. Äkkirysäyksellä tulevaa kevättä hän ei pidä toivottavana.

– Oikein raju lämpöaalto sulattaisi lumet nopeasti aiheuttaen tulvavaaraa vesistöjen lähellä. Parempi on, että lumikerros sulaisi ja haihtuisi tasaisen varmasti.

Hankalammiksi hän kuvaa myös keväitä, jolloin lumikerros on sulanut jo maaliskuussa, mutta maa on roudassa.

– Tällöin pintamaa pääsee kuivumaan liikaa, mutta pelloille ei voida mennä vielä, koska maa ei ole vielä muokkauskunnossa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut