Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Maataloussuunnitelman viimeistelyssä keskitytään erityisesti huoltovarmuuteen – ministeri Lepän mukaan EU-komission huomiot Suomen suunnitelmasta eivät ole olleet dramaattisia

Suomi käy loppukevään ja alkukesän aikana EU-komission kanssa viimeisiä neuvotteluja kansallisesta suunnitelmastaan, jolla EU:n yhteinen maatalouspolitiikka viedään käytäntöön Suomessa.

Komissio on esittänyt Suomelle huomioitaan suunnitelmasta, ja Suomi on vastannut 27 päähuomioon. Yksityiskohtaisempia vastauksia työstetään edelleen, ja suunnitelmasta käydään vielä tarkempia neuvotteluja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan komission tekemät huomiot eivät ole olleet dramaattisia. Suunnitelma koskee maatalouspolitiikan ohjelmakautta, joka kestää vuoteen 2027.

Yksi keskeinen huomio liittyy laajempaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut laajoja vaikutuksia myös maatalouteen, ja komissio onkin halunnut, että jäsenmaat tarkastelevat maataloussuunnitelmiaan nyt Ukrainan sodan valossa.

Lepän mukaan tärkeää on huomioida erityisesti huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaaminen. Yksi toimenpide on valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen.

– Tämä on koko Euroopan asia erittäin vahvasti, ja tässä on paljon tehtävää, Leppä sanoi virtuaalisessa toimittajatapaamisessa tiistaina.

Leppä nostaa esimerkeiksi myös energia- ja lannoitetuotannon.

Huoli viljelijöiden toimeentulosta

Lepän tilaisuudessa nousi myös esiin huoli maanviljelijöiden toimeentulosta. Hallitus laati maaliskuussa mittavan tukipaketin maatalouden tukemiseksi, mutta arviona on ollut jo ennestään, että huoltovarmuustuet näkyvät viljelijöiden tileillä vasta aikaisintaan heinäkuussa.

Leppä olisi halunnut saada lisätuet liikkeelle jo kevään aikana.

– Rahat tarvitaan nyt, kun siellä tiloilla on erittäin tukala tilanne ja sen vuoksi haluamme, että myös tämän kevään kylvöt pystytään varmistamaan, Leppä sanoi.

Syynä lisätukien viivästymiseen on osin se, että EU-komission kanssa käydyssä keskustelussa Suomi ei saanut kaikkia tavoitteitaan läpi maatalouden huoltovarmuuspaketin maksatuksista. Kyse oli valtiontukisääntöjen tulkinnasta.

– Vaikka sinne saatiin joustoja, sinne jäi kuitenkin vielä selkeästi sellaisia asioita, joita me olisimme halunneet toteuttaa, mutta komissio ei siihen lupaa antanut, Leppä sanoi.

Leppä arvioi, että energiaveron lisäpalautukset ovat tulossa viljelijöille pikaisella aikataululla loppukeväästä tai alkukesästä. Asia on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Huoltovarmuuspaketin muita osasia ehtii maksuun vasta kesän loppupuolella tai syksyllä.