Koulutetuista tulkeista on Suomessa pulaa kriisistä toiseen – uhkana turvapaikanhakijan oikeusturvan horjuminen

Tulkeilla on keskeinen rooli turvapaikkaprosessissa ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumisessa. Ammattitaitoisista ja varsinkin erityistilanteisiin kouluttautuneista tekijöistä on kuitenkin pulaa, kertovat alan asiantuntijat.

Tulkkien kilpailutus tukaloittaa alan ammattilaisten tilannetta. Halvimman tulkin käyttö ei välttämättä ole myöskään asiakkaan hyväksi, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) väliaikainen toiminnanjohtaja Jenni Kavén.

– Esimerkiksi suuret sote-alan kilpailutukset ovat aiheuttaneet huolta asioimistulkeissa. Kaikissa kilpailutuksissa ei ole aina ymmärretty sitä, että tulkkaus on asiantuntija-ammatti. Pelkällä hinnalla ei voi kilpailuttaa, vaan laatutekijät pitää ottaa huomioon, Kavén sanoo.

Tulkkaus - tarve numero yksi

Suomeen saapuva turvapaikanhakija voi tarvita tulkkia heti ensi metreillä, kun hän ilmoittautuu poliisille tai rajavartiostolle. Tällöin hakijan henkilötietoja kirjataan rekisteriin ja hänestä otetaan biometriset tunnisteet, kuten sormenjäljet.

Seuraava, hyvin merkittävä tarve tulkille voi tulla vastaan Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkapuhuttelussa. Myös esimerkiksi vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalla voi olla tarvetta tulkin käytölle, samoin eri virastoissa ja terveydenhuollossa.

– Maahanmuuttovirastossa ja varsinkin turvapaikanhakijoiden keskuudessa lähtökielet eivät ole eurooppalaisia kieliä, mikä aiheuttaa jo haasteen koulutettujen tulkkien saatavuuteen. Turvapaikkahakemuksissa esimerkiksi arabia on yleinen kieli, jonka koulutetuista tulkeista on pulaa, sanoo Migrin erityisasiantuntija Sanna-Marjatta Kettunen.

"Nyt lähellä vuotta 2015"

SKTL:n Kavén kertoo, että harvinaisessa kielessä kaksi tai yksikin osaajaa Suomessa voi riittää. Mutta jos tarve yhtäkkiä kasvaa, se ei riitäkään.

– Maailmantilanteet vaikuttavat tulkkauksen tarpeeseen, kuten nyt Ukrainan sota. Ukrainan kielen osaajille on helmikuusta lähtien ollut isompi tarve, Kavén sanoo.

Turvapaikanhakijoiden Suomeen tulon huippuvuosi oli 2015, jolloin hakemuksia oli yli 30 000. Erityisasiantuntija Kettusen mukaan tuolloin ei voitu pitää yllä samaa tulkkien vaatimustasoa kuin muulloin.

– Tilanne olisi nyt hyvin paljon kuten vuonna 2015, jos ukrainalaiset tulijat puhuteltaisiin pitkän kaavan kautta. Koulutettuja ukrainalaisia tulkkeja Suomessa ei ole kovinkaan monta.

Ukrainalaiset menevät tilapäisen suojelun prosessiin, eivätkä siis käy turvapaikkapuhutteluissa. Tulkkaustarve on muun muassa tulijoiden rekisteröinnissä ja vastaanottokeskuksissa.

Rutiinit voivat puuttua ammattitaidottomalta

SKTL:n Kavén mainitsee kouluttamattomien tulkkien käytössä riskiksi sen, ettei heillä ole välttämättä tietoa alan ammattietiikasta tai ammattitaitoa valmistautua tulkkaustilanteeseen. Kouluttautumattomana voi myös olla vaikea omaksua tulkin neutraalia roolia ja olla esimerkiksi tulkitsematta asiakkaan sanomaa tulkkaustilanteessa.

Tulkki tarvitsee työssään ainakin tulkkaustaitoa, muisti- ja muistiinpanotekniikoita, lähde- ja kohdekielten ja -kulttuurien sekä yhteiskuntajärjestelmien tuntemusta, Kavén luettelee.

– Ammattitulkki tietää myös, milloin on jäävi toimimaan tulkkina, tai miten korjaa mahdollisen virheen, jos sellainen sattuu, hän sanoo.

Kettusen mukaan maahantulon ruuhka-aikaan, vuonna 2015, jouduttiin ottamaan tulkeiksi ihmisiä, joilla ei ollut koulutusta tai perehdytystä.

– Esiin tuli muutamia tapauksia, joissa tulkki oli antanut omien näkemystensä vaikuttaa (työssä). Viime vuosina ei ole onneksi tullut tällaisia tapauksia vastaan, Kettunen sanoo.

Virhe tapahtunut myös oikeuslaitoksen puolella

Ainakin viime vuoden lopulla korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) antamassa päätöksessä on kuitenkin kirjattu tapaus, jossa kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut turvapaikanhakija ei ole saanut Helsingin hallinto-oikeuden suulliseen käsittelyyn äidinkielensä badinin tulkkia, vaan tulkki on puhunut kurdi-sorania.

Turvapaikanhakija anoi päätökselle muutosta KHO:sta, koska oli ymmärtänyt tulkkauskielenä käytettyä kurdi-sorania vain osittain.

KHO kertoo päätöksessään käsittelytallenteen perusteella tulleen ilmi, että tulkki on oma-aloitteisesti tuonut esille hänen ja muutoksenhakijan välillä olevan kielimuurin ja kokemattomuutensa tuomioistuimessa tulkkaamisesta.

Tämän jälkeen istunnon puheenjohtaja on KHO:n mukaan ilmoittanut, että istunto on sujunut hänen mielestään siihen asti hyvin ja että ”tässä pystyy ehkä vähän myöskin arvaamaan niitä sanoja, jotka ei ehkä tuu suomeksi ihan oikein”.

Myös muutoksenhakijan avustaja on ilmoittanut, että vastaukset ovat olleet sellaisia kuin hän on odottanutkin, koska hän avustajana tietää suurin piirtein, mitä muutoksenhakija aikoo sanoa, KHO kertoo päätöksessään.

Kyseessä on ollut turvapaikanhakijan kristityksi kääntymisen ja henkilökohtaisen vakaumuksen arviointi. KHO:n mukaan tällöin henkilön oman ilmaisun tarkkuus ja yksilöllisten vivahteiden välittyminen on hyvin tärkeää.

KHO on katsonut, että Helsingin hallinto-oikeuden vuonna 2019 toimittamassa suullisessa käsittelyssä on tapahtunut puutteellisen tulkkauksen vuoksi menettelyvirhe, joka on voinut vaikuttaa päätöksen lopputulokseen.

Asioimistulkeille ei ole tiettyä, kattavaa rekisteriä

SKTL:n Kavénin mukaan Opetushallitus ylläpitää rekisteriä oikeustulkeista, jollaiseksi voi Suomessa erikseen kouluttautua. Rekisteristä löytyy yli 20 eri kieltä. Asioimistulkeille ei ole olemassa vastaavaa viranomaisrekisteriä. Kuitenkin esimerkiksi liittoon kuuluva tulkki täyttää tietyt jäsenkriteerit.

Asioimistulkkeja koulutetaan Suomen ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa huomattavasti enemmän kuin oikeustulkkeja.

Tulkkipalveluiden tarjoajilla, joista isoimpien joukkoon Suomessa kuuluvat Semantix Oy ja Tulka Oy, voi olla omat vaatimuksensa käytössään oleville tulkeille.

Mitkä ovat Migrin kriteerit tulkeille?

– Toiveena on ainakin asioimistulkin koulutus, joka voi olla ammattikoulu- tai ammattikorkeakoulutasoinen, erityisasiantuntija Kettunen sanoo.

Hän pahoittelee sitä, ettei tulkkien erikoiskoulutusta ole Suomessa laajalti saatavilla.

– Meillä on hyvin paljon haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita. Tällaiseen tulkkaukseen erikoiskoulutusta on hyvin harvoin, ja koulutukset ovat usein lyhyitä kursseja, kertoo Kettunen.

Ketkä ovat haavoittuvassa asemassa?

Haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat voivat olla esimerkiksi kaltoin kohdelluksi joutuneita Suomeen tulijoita, sairaita, vanhuksia, seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen edustajia tai yksin tulleita alaikäisiä.

– Lisäksi esimerkiksi äiti voi olla pienten lasten kanssa sellaisesta lähtömaasta, joka jo itsessään aiheuttaa haavoittuvuuden, Kettunen mainitsee.

Turvapaikkapuhuttelijoita koulutetaan haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkapuhutteluihin erikseen, sillä ne poikkeavat peruskaavasta. Sanasto voi poiketa tavanomaisesta, ja tärkeää on myös sensitiivinen asiakkaan kohtaaminen.

– Kyllähän ne (tilanteet) tietynlaista erikoisosaamista vaatisivat myös tulkeilta, Kettunen toteaa.

Lähtökohtana hänen mukaansa puhutteluissa on, että asiakkaalla olisi turvallinen olo puhua. Tulkki voidaan myös vaihtaa, jos siihen on perustellut syyt. Esimerkiksi nainen voi myös ennalta toivoa naistulkkia. Sen sijaan pyyntöä siitä, ettei tulkki tulisi tietystä etnisestä taustasta, ei voida hyväksyä Kettusen mukaan yhdenvertaisuuden nimissä.

Arkaluontoisten asioiden kohdalla tulkkaus voidaan Kettusen mukaan hoitaa niin, etteivät tulkkaaja ja tulkattava näe toisiaan, eikä nimitietoja vaihdeta.

Tavoitteena arvovapaa ammattilaistulkkaus

Tulkkien arvovapaasti työskentelyä pyritään Kettusen mukaan varmistamaan sillä, että käytetyt tulkit ovat sitoutuneet SKTL:n asioimistulkkien eettisiin ohjeisiin. Sopimustoimittajien kanssa on sovittu ohjeiden noudattamisesta.

– Ohjeissa sanotaan, että tulkki on puolueeton viestinvälittäjä, eikä anna tunteiden, asenteiden ja mielipiteiden vaikuttaa työhönsä. Pyrimme saamaan hyvin paljon palautetta ja jonkin verran teemme tulkkausten tarkastuksia, Kettunen kertoo.

Hänen mukaansa turvapaikkapuhutteluissa käytettävät tulkit ovat myös suojelupoliisin perusturvallisuusselvityksen läpikäyneitä.

SKTL:n Kavénilla on jatkoa ajatellen ja ongelmien välttämiseksi yksi toive – että ammattitulkkeja käytettäisiin aina silloin, kun heitä on saatavilla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut