Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi – Stoltenbergin mukaan Putinille lähtee viesti, että Naton ovi on auki

Suomi ja Ruotsi pääsevät Nato-polullaan askeleen eteenpäin viikkojen odottelun jälkeen. Asiaa vastustanut Turkki teki tiistaina suunnanmuutoksen ja päätti tukea Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.

Ratkaisu saavutettiin Naton huippukokouksen kynnyksellä Madridissa, kun presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg neuvottelivat asiasta.

Niinistö pitää tärkeänä, että sopu löytyi nyt, sillä muuten edessä olisi saattanut olla jumin varsin pitkä pitkittyminen.

Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.

– Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa todetaan.

Luovuus toi ratkaisun

Niinistö kuvasi keskustelun lähteneen liikkeelle melko vaikeasta tilanteesta. Turkin jo aiemmin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin.

Yhteisymmärrys löydettiin noin neljän tunnin keskustelujen jälkeen. Niinistö kuvailee, että tapaamisen yhteydessä käytiin runsaasti käytäväkeskusteluja eri kokoonpanoissa, ja näin syntyivät yhteisymmärryspöytäkirjan lopulliset muotoilut.

– Se, että tuo ratkaisu sitten löytyi, perustui aika paljon tietynlaiseen luovuuteen. Jouduttiin katsomaan tiettyjä asioita, miten ne kirjoitetaan ja miten kukin ne haluaa ymmärtää vähän uudelleen, Niinistö kertoi medialle päivän päätteeksi tiedotustilaisuudessaan.

Niinistö ei eritellyt yksityiskohtaisesti, mitä kukin osapuoli toi esiin keskusteluissa.

– Nimenomaan näihin terrorismikysymyksiin juututtiin aika pitkään, Niinistö mainitsi.

Ei muuta Suomen linjaa

Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.

Sopu ei myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.

Turkin vastustelun aikana on julkisuudessa keskusteltu myös siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole suostuneet luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.

Allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sovittu.

Suomi ratkaisee jatkossakin luovutuskysymykset lainsäädäntönsä ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

– Viime kädessä ne ovat monasti oikeudellista harkintaa, johon olemme selvästi todenneet, että poliittiselle kentällä ei ole mitään oikeuttakaan lähteä millään tavalla vaikuttamaan, Niinistö sanoi.

Suomella ei ole tällä hetkellä Turkilta tulleita ratkaisemattomia luovutushakemuksia. Niinistön mukaan Suomi on ratkaissut 16 hakemuksesta 14, koska kahden ratkaisua on estänyt se, ettei kohdetta ole tavoitettu.

Stoltenberg: Putin sai enemmän Natoa, rajoilleen

Naton pääsihteeri Stoltenberg kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen omista näkemyksistään ja vastaili myös toimittajien kysymyksiin. Hän luonnehti päätöstä historialliseksi.

Hän sanoi myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille lähtevän selvän viestin siitä, että Naton ovi on auki.

Stoltenberg viittasi Venäjän joulukuussa esittämiin vaatimuksiin niin sanotusta turvallisuussopimuksesta tai turvallisuustakuista. Kyse oli Naton itälaajentumisen rajoittumista koskevista vaatimuksista.

– Hän halusi vähemmän Natoa. Nyt hän sai enemmän Natoa, rajoilleen, Stoltenberg sanoi.

STT kysyi presidentti Niinistöltä, millaisen viestin sopu hänen mielestään lähettää Venäjälle.

– Ei tässä kukaan Venäjälle päin mitään viestitä, Niinistö vastasi.

Stoltenberg myös totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tärkeä Suomelle, Ruotsille, Natolle ja erityisesti Baltian maille.

– Katsokaa vain karttaa ja huomaatte, että se muuttaa koko turvallisuustilanteen Baltian alueella, hän sanoi.

Hän sanoi uskovansa, että sekä Turkki, Suomi ja Ruotsi pitäytyvät yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan sitoumuksissa.

Seuraavat askeleet selviävät pian

Käytännössä Suomi ja Ruotsi pääsevät etenemään seuraavaksi liittymiskeskusteluihin. Presidentin mukaan on hivenen avoinna, missä järjestyksessä käytännön asiat etenevät. Hän arvioi, että asiassa ollaan viisaampia keskiviikkona.

Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Aiemmin Nato-virkamies luonnehti keskusteluja "vihkivalojen vannomiseksi". Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Liittymiskeskustelujen ennakoidaan sujuvan nopeasti, päivässä tai korkeintaan kahdessa.

Sen jälkeen, kun Suomesta on tullut Naton tarkkailijajäsen, varsinainen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Vaiheen on arvioitu kestävän kuukausista jopa vuoteen.

Niinistön mukaan Turkin edustajilta on saatu epämuodollinen lupaus, joka ennakoi, että ratifioinnissa voitaisiin edetä ripeästi.

– Meillä on täysi luottamus siihen, että tässä aidosti edetään, Niinistö sanoi.

Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättäisi Natoon liittymisestä täysistunnossa.

Nato-uutinen keräsi nopeasti kiitoksia suomalaispoliitikoilta

Keskeisiltä suomalaispoliitikoilta tuli nopeasti tyytyväisiä kommentteja uutiseen Suomen Nato-solmun avautumisesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) uudelleentviittasi presidentti Niinistön lausunnon asiasta ja lisäsi saatesanoiksi "Tärkeä askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä!".

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiitti Twitterissä, että neuvotteluissa on tehty mahtavaa työtä Niinistön johdolla. Tie jäsenyysneuvotteluihin ja sitä kautta puolustusliittoon on nyt auki, hän kirjoitti.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kiitti sekä Niinistöä että ulkoministeri Haavistoa erittäin hyvästä työstä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut