Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ulkovalaistus voi vähentyä ja sisälämpötilat laskea – lähes kaikki Suomen kunnat aikovat säästää energiaa tulevana talvena

Tulevana talvena kaupungit ja kunnat ympäri Suomen voivat sammuttaa katuvaloja ja laskea kiinteistöjensä lämpötiloja, kun energiakriisi nostaa sähkön hintaa sekä vaikeuttaa sähkön saatavuutta.

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola kertoo STT:lle, että monissa kunnissa uudet toimenpiteet energian säästämiseksi ovat vasta tulossa päättäjien pöydälle.

– Näyttää siltä, että lähes kaikki jollakin tavalla käy tämän asian läpi ja katsoo, että mitä pitää tehdä, Peltola arvioi.

Kuntaliiton kuun vaihteessa toteuttamassa kyselyssä liki kaikilla kunnilla oli vähintäänkin suunnitelmissa energian lisäsäästötoimien aloittaminen. Kyselyyn vastasi 80 erikokoista kuntaa eri puolelta Suomea.

– Vasta noin kymmenesosa on ehtinyt tehdä asiasta päätöksiä, Peltola kertoo.

Huonelämpötilan laskeminen sekä ulkovalaistuksen vähentäminen ovat yleisimpiä vaihtoehtoja säästösuunnitelmissa. Huonelämpötilan laskemista harkitsi tai sen oli jo päättänyt tehdä 70 prosenttia vastaajista.

Peltolan mukaan yllättävän iso osa vastaajista kertoi pyrkivänsä energian säästämiseen myös erilaisilla investoinneilla, kuten led-valaistukseen vaihtamisella. Myös kiinteistön käyttäjien opastaminen oli yksi suosituista keinoista.

Muita kuntien säästötoimia ovat muun muassa turhista kiinteistöistä luopuminen ja etätöihin siirtyminen. Joissakin kunnissa on kerrottu uimahalleissa saunojen käyttöaikojen rajoituksista, allasveden lämpötilan laskemisesta tai höyrysaunan sulkemisesta.

Palveluiden sulkeminen ei kuitenkaan ole suosittu vaihtoehto.

– Pääasiassa pehmeämpiä keinoja on käytössä, Peltola sanoo.

Kunnissa halutaan säästää mutta huomioida myös asukkaat

Lappeenrannassa on jo suunniteltu toimenpiteitä, joilla energiankulutusta vähennetään entisestään. Ehdotus säästötoimista on määrä käsitellä kaupungin johtoryhmässä maanantaina.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoo, että energiatehokkuuden eteen on toimittu kaupungissa jo vuosia. Kaupungissa on ollut käytössä muun muassa automaatiojärjestelmä, jolla voidaan ohjata rakennusten ilmanvaihtoa ja lämmitystä.

– Tämän kriisin osalta suunnitellaan lämpötilan alentamista, ilmanvaihdon tarpeenmukaista säätämistä eli yöaikaista vähennystä sekä valaistuskysymyksiä, Räsänen kertoo STT:lle.

Keskustelussa on mahdollisesti esillä myös palveluiden ja rakennusten sulkemisia.

Räsäsen mukaan kaupungissa on toteutettu kysely palveluyksiköissä siitä, miten niissä suhtaudutaan muun muassa lämpötilan alentamiseen ja ilmanvaihdon vähentämiseen. Niissä on noussut esiin huolia myös siitä, miten muutokset vaikuttavat työntekijöiden ja esimerkiksi koululaisten viihtyvyyteen.

Helsingissä on puolestaan perustettu energiavarautumisen koordinaatioryhmä, kertoo strategiajohtaja Markus Kühn. Ryhmä kerää tietoa kaupungin eri palveluista ja toiminnoista sekä mahdollisista toteutettavista toimenpiteistä.

– Ennakoidaan, että tilanne tulee olemaan talvella haastava. Kootaan yhteen sellaisia toimenpiteitä, joita voi tehdä, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia haittoja helsinkiläisille, Kühn sanoo.

Helsingin kaupungilla on jo aiemmin asetetut päästövähennystavoitteet. Niistä on tarkoitus miettiä niitä toimia, joita kannattaa toteuttaa nyt aikaisemmin, Kühn lisää.

– Konkreettisia toimia voivat olla käytännössä kaikki kaupungin omat ja yleisten tilojen valaistukset, ilmastoinnit ja lämpötilat. Niihin kaupunki pystyy vaikuttamaan, Kühn sanoo.

Satojen miljoonien lisämeno

Kuntien edustajat arvioivat Kuntaliiton kyselyssä sähkön hinnan nousevan kuntien sopimuksissa tämän ja ensi vuoden aikana.

Kuntaliiton Vesa Peltolan mukaan viime vuosina kuntien ja kuntayhtymien energiakulut ovat olleet noin 800 miljoonan euron luokkaa, josta runsaat puolet on sähkökuluja. Energiakulut ovat olleet noin 1,5 prosenttia ja sähkökulut alle prosentin toimintamenoista, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

– Etenkin tämä osuus voi nousta huomattavasti, jos sähkön hinta moninkertaistuu. Joillakin kaupungeilla myös kaukolämpö voi nousta tuntuvasti. Sadoista miljoonista voi hyvinkin olla kyse, Peltola arvioi.

Peltola huomauttaa, ettei energian säästäminen ole kuitenkaan uusi asia. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen on liittynyt 112 kuntaa ja 12 kuntayhtymää, jotka kattavat asukasluvultaan 75 prosenttia suomalaisista. Sopimuksen tavoitteena on parantaa siihen sitoutuneiden toimijoiden energiankäyttöä tehokkaammaksi.

– Moni kunta mainitsi, että vaikka maailman tilanne on tällainen, niin energia- ja ilmastotyö on taustalla myös, Peltola lisää.

Maanteillä voi olla pimeitä öitä talvella

Maanteiden valaistuksen vähentämiselläkin voidaan säästää merkittävästi sähköä. Suomessa on 78 000 kilometriä maanteitä, joista 12 000 kilometriä on valaistu, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Anttila kertoo, että katuvalojen sammuttaminen ei ole asiana uusi, vaan esimerkiksi öisin lamppuja on sammutettu tieosuuksilla, joilla liikenne on vähäistä.

– Toinen keino on, että joka toinen lamppu on sammutettu. On ollut myös kokeiluja, että anturien avulla seuratun liikennemäärän mukaan on säädetty valaistuksia, Anttila kertoo.

Energiakustannusten nousun myötä Väylävirastossa on otettu tarkasteluun mahdollisuudet lisäsäästöihin. Yöajan valosammutukset ovat yksi merkittävä vaihtoehto. Tavoitteena on tarkastella myös, miten sähkönkäyttöä voidaan vähentää aamujen ja iltapäivien sähköpiikkien ja -ruuhkien aikaan.

– Haaste on, että meillä liikennemäärät on suuria juuri niihin aikoihin – ja erityisesti talvikautena – jolloin sähköpula voi olla. Silloin on pimeää, ja meidän pitää liikenneturvallisuuttakin miettiä, Anttila sanoo.

Anttilan mukaan säästötoimissa etsitään täsmäkohteita ja kellonaikoja, jolloin esimerkiksi valojen sammutus ei vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen. Erityisesti suojaamattomat liikenteen käyttäjät eli kevyt liikenne huomioidaan.

Maanteiden valaistuksista vastaavat alueelliset ely-keskukset. Väylävirasto käy niiden kanssa keskusteluja marraskuun tienoilla, kun pimeä aika vuorokaudesta on pidentynyt, Anttila arvioi.