Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kunnat saavat vastuun TE-palveluista – räätälöidympien toimien toivotaan parantavan työllisyyttä

Suomen työvoimapalveluissa tapahtuu lähivuosina mullistus, kun työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut siirretään alueiden ja kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Hallitus antoi asiasta lakiesityksen eduskunnalle torstaina ja toivoo, että uudistus auttaisi työnhakijoita työllistymään nopeammin ja yrityksiä löytämään helpommin tarvitsemaansa työvoimaa.

– Oma kunta ja alue tuntevat lähtökohtaisesti omat asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeet paremmin, kuvasi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Haataisen mukaan työllistyminen tehostuu, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut, kotoutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Erityisen tärkeää on puuttua kohtaanto-ongelmaan, joka tarkoittaa, että työnhakijat ja työpaikat eivät löydä toisiaan.

Tavoite on, että räätälöidyillä ja paikallisia tarpeita vastaavilla palveluilla saataisiin 7 000–10 000 työllistä lisää vuoden 2029 loppuun mennessä.

Palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostettaville yhteistoiminta-alueille, joiden työvoimapohjan pitää olla vähintään 20 000 ihmistä.

Pitkään pohjustettu esitys sai kuitenkin heti moitteita. Kuntaliitto katsoi esityksen kehittyneen valmistelun aikana parempaan suuntaan, mutta yhä rajoittavan kunnallista itsehallintoa. Kuntaliitto perää järjestämisvastuun antamista jokaiselle kunnalle, kun nykyisellään hallituksen esitys ohjaa piskuisimmat kunnat liittymään yhteen muiden kanssa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kehotti tiedotteessa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa punnitsemaan asiaa tarkasti.

Liian vähän joustoa

Nyt eduskunnalle annettu esitys on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, joka alkoi työllisyyden kuntakokeiluista ja jolla pyritään siihen, että Suomessa siirryttäisiin palveluissa lähemmäksi muiden Pohjoismaiden käytäntöjä, jotta myös työllisyys nousisi pohjoismaiselle tasolle.

Ammattiliitto Pro katsoi, ettei toukokuussa käyttöön otettu pohjoismainen työnhakumalli riittävästi ota huomioon yksilöllisiä palvelutarpeita eikä jätä riittävästi harkintamahdollisuutta työhallinnon ammattilaisille.

– Jouston puute turhauttaa työnhakijoita, työnantajia ja virkailijoita. Edes tällä hallituskaudella saadut lisäresurssit eivät riitä nostamaan Suomea muiden Pohjoismaiden tasolle työllistymisen tukemisessa, moitti Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola tiedotteessa.

Simolan mukaan esimerkiksi jo työpaikan saanut joutuu hakemaan kolmea muuta työpaikkaa siltä varalta, että joku niistä alkaisi aiemmin. Työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevia on velvoitettu hakemaan töitä, vaikka tärkeintä olisi saattaa valmiiksi työllistymismahdollisuuksia olennaisesti parantava – ja myös työllistymisen edellytyksenä oleva – tutkinto, hän sanoi.

Pro kehottaa korjaamaan järjestelmään jäänet valuviat, ennen kuin TE-palvelujen siirrossa kuntatasolle edetään.