Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ukrainalaisilla on edessään vaikea talvi – takaisin vallatuilla alueilla on oltu jopa kuukausia ilman sähköä, kertoo avustustyöntekijä STT:lle

Talvesta on tulossa ukrainalaisille tiukka.

Venäjä on iskuillaan tuhonnut suuren osan Ukrainan energiainfrastruktuurista, ja maassa on jo syksyllä jouduttu turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoihin sähkön säästämiseksi.

Viimeksi eilen Venäjän massiivinen ohjusisku vaurioitti energiajärjestelmää muun muassa katkaisemalla sähkön- ja vedenjakelun pääkaupunki Kiovassa kokonaan.

Sähköpulan kriittisimpiä vaikutuksia ovat sen aiheuttamat vaikeudet puhtaan veden saannissa ja lämmöntuotannossa, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen STT:lle.

Jos sähköä ei tule, eivät vesipumputkaan toimi – ja alueet, joilla puhdasta vettä ei ole saatavilla, eivät ole elinkelpoisia, toteaa Korhonen.

– Varmasti se (sähköpula) vaikuttaa myös ihmisten mielialaan, hän sanoo.

Korhonen pitää asuinolosuhteita vaikeimpina alueilla, joilta Venäjän joukot ovat perääntyneet jättäen jälkeensä osittain tai kokonaan tuhottuja asuintaloja ja muuta infrastruktuuria.

– Kun taloja on tuhoutunut, ikkunoita hajonnut ja niin poispäin, lämmitys tulee olemaan tosi vaikeaa, Korhonen sanoo.

Länsi-Ukrainassa siviilien tilanne on hieman parempi, sillä asuinalueet eivät ole kärsineet samalla lailla vahinkoa. Helppoa talvea ei silti ole edessä kenelläkään.

– Sähköpula ja sitä kautta tuleva lämmöntuotannon pula tulee vaikuttamaan ihmisten elämiseen varmasti koko talven ajan. Vaikka pyrittäisiin korjaamaan iskujen tuhoja, se on aika hidasta työtä, Korhonen sanoo.

Suuresta pakolaisliikkeestä ei ole merkkejä

Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijä Ruth Kauffman on ollut henkilökohtaisesti tekemisissä sähköttömillä alueilla elävien ukrainalaisten kanssa.

Hän on viime aikoina työskennellyt lääketieteellisenä koordinaattorina ja organisoinut liikkuvien lääkintätiimien työtä Harkovan alueella. Tiimit tarjoavat perusterveydenhuollon palveluita ja jakavat muun muassa lääkkeitä.

Harkovan kaupungissa on ollut suunniteltuja sähkökatkoja energian säästämiseksi, mutta myös Venäjän ohjusiskujen aiheuttamia odottamattomia sähkökatkoja, Kauffman kertoo STT:lle puhelimitse.

Maaseudulla puolestaan on Venäjältä takaisin vallattuja alueita, jotka ovat saattaneet olla kuukausia ilman sähköä. Venäjän miehityksen aikana syntyneitä vaurioita on pystytty korjaamaan vain osittain.

Maaseudullakin on toisaalta etunsa: vettä saattaa saada kaivosta ja taloa voi lämmittää polttamalla puuta. Polttopuun keräämistä on tosin vaikeuttanut miinoitettu maasto, Kauffman huomauttaa.

Monet eivät vaikeuksista huolimatta halua lähteä kotoaan, koska se on koti. Toiset taas eivät pääse lähtemään esimerkiksi liikuntavamman tai muun syyn vuoksi.

– Lisäksi nyt, kun ohjuksia on kohdistettu kaikkiin suuriin kaupunkeihin, onko parempi lähteä pienestä maaseutuyhteisöstä kaupunkiin, jossa ei sielläkään ehkä ole lämmitystä, Kauffman pohtii.

Kaikki eivät talven tullessakaan siis halua lähteä kotoaan, Kauffman arvelee.

– Mutta uskonko, että asiat menevät huonompaan suuntaan? Kyllä, ehdottomasti.

SPR:n Korhonen pitää todennäköisenä, että energiapula saa jonkin verran ihmisiä siirtymään ainakin talven ajaksi joko toisaalle Ukrainaan tai rajan yli muihin Euroopan maihin. Pakolaisten määrää hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan.

– Tällä hetkellä ei ole näkynyt merkkejä, että olisi mitään massiivista siirtymää, niin kuin sodan alussa oli.

"Ihmiset ovat nyt haavoittuvaisempia ja heikompia"

Venäjän hallinnasta vapautetuilla alueilla on kertynyt terveydenhuollon vajausta jo miehityksen aikana, Kauffman sanoo. Ihmiset ovat esimerkiksi voineet jäädä ilman diabetes- tai verenpainelääkkeitä tai tarvitsemaansa perusterveydenhuoltoa.

– Nuo kuukaudet loivat tilanteen, joissa ihmisten terveys huononi. Ihmiset ovat nyt haavoittuvaisempia ja heikompia, Kauffman sanoo.

Lähtötilanne ainakin osittain sähköttömään talveen on siis jo valmiiksi huono.

Sähkön puute vaikuttaa terveyteen muun muassa kylmyyden kautta.

– Tiedämme, että kylmyys lisää kuolleisuutta ja tiettyjä sairauksia, kuten influenssaa ja hengitystieinfektioita, Kauffman sanoo.

Kylmyys voi myös esimerkiksi nostaa verenpainetta ja pahentaa diabetesta. Lisäksi rokotusten puutteen vuoksi varsinkin vanhat ihmiset ovat erityisen haavoittuvaisia muun muassa influenssalle.

Sähkön ja lämmön puute rajoittaa myös terveydenhuollon järjestämistä merkittävästi, Kauffman kertoo. Jo pelkkä valon puute vaikeuttaa toimintaa.

– Yksi sähkönpuutteen ongelmista on, että meillä ei ole päivässä montaa tuntia. Jos meillä kestää kaksi ja puoli tuntia ajaa kohteeseen ja neljään mennessä tulee pimeää eikä valaistusta ole, meidän täytyy olla vastaanotoillamme hyvin nopeita, Kauffman sanoo.

Kauffmanin tiimit eivät työskentele sairaaloissa, mutta ne voivat ohjata ihmisiä sairaalahoitoon. Sairaaloissa sähkön puute vaikuttaa moneen asiaan, joten sitä varten on oltava varajärjestelmiä: riittävän suuria generaattoreita valaistuksen, veden ja laitteiden pyörittämiseen sekä polttoainetta niihin.

Samaan aikaan on varauduttava myös ohjusiskuihin.

– Eräs sairaala, johon ohjaamme paljon potilaita, on rakennuttanut maan alle leikkaustilat, joita voidaan käyttää iskujen aikana, Kauffman kertoo.

– Sinne ei tule edes luonnonvaloa, joten tarvitaan valaistus ja varajärjestelmä.

Pakolaisten kerääntyminen voi rasittaa terveydenhuoltoa

Ukrainan rauhallisempana pysyneeseen länsiosaan on paennut paljon ihmisiä muualta maasta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n lokakuisen arvion mukaan Ukrainassa on noin 6,5 miljoonaa maansisäistä pakolaista.

Kun pakolaisia kerääntyy tietyille alueille, se rasittaa paitsi sähkö- ja lämpöinfrastruktuuria, myös esimerkiksi terveydenhuoltoa, sanoo Marko Korhonen. Sähkön puute voi siten aiheuttaa myös epäsuoraa terveyshaittaa, jos se ajaa paljon ihmisiä pois alueilta, jotka ovat veden ja lämmön puutteen vuoksi elinkelvottomia.

– Kun ihmisiä siirtyy paljon samoille alueille, alueen väkimäärä saattaa vaikka kolminkertaistua. Ei terveydenhuollon kantokyky sitä kestä, vaan se tarkoittaa, että kaikki terveydenhuolto on paljon hitaampaa, Korhonen sanoo.

Punaisen Ristin kohdalla Korhonen ei pidä sähkön puutteen merkitystä järjestölle valtavan suurena, sillä avustustyöntekijät ovat tottuneet toimimaan myös sähköttömissä ja vaikeakulkuisissa maissa.

– Hidastaa jonkin verran, mutta ei se sitä (avustustoimintaa) pysäytä millään tavalla, Korhonen luonnehtii.

Avuksi aggregaatteja ja varaosia

Muun muassa Punainen Risti pyrkii auttamaan ukrainalaisia energiapulassa toimittamalla maahan esimerkiksi aggregaatteja. Kyseessä on kuitenkin vain hyvin väliaikainen apukeino, jossa on omat ongelmansa.

– Aggregaatit toimivat dieselillä tai polttoöljyllä, joiden saatavuus ei ole kauhean hyvä. Ei ollut ennen näitä iskujakaan, Korhonen sanoo.

– Uskon, että ei se nyt ainakaan helpotu tässä talven aikana.

Korhonen ei usko, että ulkopuolisella avulla pystyttäisiin kattamaan energiantuotannon puutteita.

– Totta kai toivotaan, että iskut sähköntuotantolaitoksiin ja muihin loppuisivat, niin silloin päästäisiin niitä korjaamaan paremmin.

Suomesta ollaan lähettämässä Ukrainaan erilaisia sähköverkon laitteita vaurioituneiden tilalle, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin käytönsuunnittelupäällikkö Timo Kaukonen STT:lle.

Listalla on muun muassa varastossa olevia ja käytöstä poistettavia erottimia, katkaisijoita ja virtamuuntajia, yhteensä muutamia kymmeniä. Perille ne ehtivät vasta ensi vuoden puolella.

Kaukosen mukaan Ukrainasta on keväästä lähtien lähetetty Euroopan kantaverkkoyhtiöille listoja laitteista, jotka ovat vaurioituneet Venäjän iskuissa. Fingridiltä ei kuitenkaan aiemmin ole löytynyt lähetettäväksi Ukrainan tarvitsemia laitteita.

Kaukosella ei ole tarkkaa tietoa Ukrainan sähköverkon kunnosta.

– Varmaan siellä tässä talven aikana jotain saadaan korjattua. Lopulliset korjaukset pitää tehdä varmaan vuosien aikana, hän arvelee.

Ukrainalaisten talvi näyttää siis kovin synkältä. SPR:n Marko Korhonen muistuttaa kuitenkin ihmisen sopeutumiskyvystä.

– Tuollaisessa tilanteessahan ihmiset adaptoituvat kuitenkin uuteen ja pyrkivät elämään sitä uutta normaalia heille. Se on se ihmisten selviytymiskeino yleensä, että haetaan sitten niitä rutiineja uudessa ympäristössä, Korhonen sanoo.