Kristillisdemokraatit on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen, vakuuttaa puheenjohtaja Sari Essayah.
Puolueen vaaliohjelman julkaisutilaisuudessa Essayah kertoi, että puolue sopeuttaisi valtion budjettia vuodessa 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Hän täsmensi myöhemmin, että tämä tarkoittaisi noin miljardia euroa vuodessa.
– Voimakkaan velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu tällä rahalla huippukuntoon, mutta valitettavasti koulutustasomme heikkenee, sote-sektori on vakavasti aliresursoitu ja liikenneinfran korjausvelka kasvaa, Essayah sanoi.
Hänen mukaansa talouden tasapainottaminen vaatii kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.
Menohuolista huolimatta kristillisdemokraattien vaaliohjelmasta löytyy myös uusia menokohteita. Puolue haluaa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, laittaa kuntoon koulutuksen perusrahoituksen ja vahvistaa toisen asteen koulutuksen rahoitusta sekä määrätietoisesti kuroa teiden 1,5 miljardin euron korjausvelkaa umpeen.
Lisäksi puolue haluaa taata, että puolustusmenot ylittävät kaksi prosenttia sekä tutkimus- ja kehitysmenot neljä prosenttia bkt:sta. Vastasyntyneistä puolue haluaisi maksaa tuhannen euron vauvarahaa ensihankintoihin sekä korottaa lapsilisiä.
Säästölistojen osalta Essayah viittasi puolueen vaihtoehtobudjettiin, jossa esillä olivat esimerkiksi yleisen asumistuen uudistus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja julkisen hallinnon tehostaminen.
Ei kynnyskysymyksiä hallitustyöhön
Kevään vaaleissa kristillisdemokraatit tavoittelee jopa nykyisen kansanedustajamääränsä kaksinkertaistamista. Puolue kertoi tavoitteekseen 8–10 kansanedustajaa, kun sillä nykyisin on viisi kansanedustajaa. Kristillisdemokraatit on viimeksi saanut kymmenen edustajaa vuoden 1999 vaaleissa.
Essayah kertoi puolueen tavoittelevan kasvua vaalipiireissä, joissa puolueella on ennalta kansanedustajia, sekä hyvää tulosta piireissä, joissa sillä on vaaliliittoja. Kristillisdemokraatit on solminut vaaliliiton kolmessa vaalipiirissä: Helsingissä, Oulussa ja Lapissa.
Essayah vakuutti pitävänsä kovaa kasvutavoitetta realistisena. Hän huomautti, että vaalitavasta johtuen puolue on aiemmin saanut vajaat neljä prosenttia äänistä, mutta vain runsaat kaksi prosenttia kansanedustajista.
– Vaalitavan uudistaminen on yksi asioista, joita varmasti olemme hallituspöydässä vaatimassa, jos siellä olemme, hän sanoi.
Essayah ei nimennyt suoranaisia kynnyskysymyksiä hallitustyöhön osallistumiselle. Hän kertoi pitävänsä jopa häiritsevänsä keskustelua, jossa eri puolueet ovat etukäteen kertoneet, minkä puolueiden kanssa ne eivät muodostaisi hallitusta.
– Mitä jos kansa antaisi ensin sen mandaatin ja sen jälkeen lähdetään ihan normaalisti keskustelemaan hallitusohjelmasta?
- - - - -
Uutista on korjattu klo 14.24. Teiden korjausvelan suuruus on KD:n mukaan 1,5 miljardia euroa, ei miljardi euroa.