Korkein oikeus (KKO) on tuominnut Kittilän kuntapäättäjiä virka-aseman väärinkäyttämisestä tapahtumista, joista Kittilän monipolvinen ja useaan kertaan tuomioistuimissa käsitelty kuntakriisi sai alkunsa.
Kittilän kuntapäätöksiin liittyviin oikeusjuttuihin perehtynyt oikeustieteilijä Pekka Viljanen pitää ratkaisua merkittävänä.
– Pidän ratkaisua erittäin tärkeänä kunnallisten luottamushenkilöiden virkavastuun kannalta. Tämä on oikeusvaltion kannalta suuri voitto. Tilanne näytti jo erittäin huolestuttavalta, kun kaikki syytteet Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostetuissa oikeudenkäynneissä oli hylätty viimeistään hovioikeudessa, sanoo Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Viljanen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu liittyy lähes kymmenen vuotta sitten alkaneeseen tapahtumasarjaan. Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki vuoden 2013 lopulla tutkintapyynnön hissiyhtiö Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta, koska tämä oli vuotanut hissivalmistajalle toisen tarjouskilpailuun osallistuneen valmistajan luottamuksellista tarjoustietoa.
Kuntapäättäjät peruivat tutkintapyynnön ja antoivat hissiyhtiölle omistajaohjausta, jonka mukaan projektipäälliköksi siirretty Palosaari oli syytä palauttaa toimitusjohtajan tehtävään, kuten tapahtui. Sittemmin kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän luottamuspulaan vedoten. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016.
KKO katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli tarkoitus hyödyttää hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa.
– Kunnanhallituksen jäsenillä ei ollut päätöksille kunnan etuun perustuvia hyväksyttäviä perusteita. Näin ollen kunnanhallituksen jäsenet olivat päätökset tehdessään käyttäneet päätösvaltaansa hallintolaissa säädettyjen periaatteiden vastaisesti, kirjoittaa KKO tuoreesta päätöksestään antamassaan tiedotteessa.
Ehdollista vankeutta ja sakkoja
Kunnanhallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Marko Tapio Kurula (kesk.) tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toiminut ja asiassa aktiivisesti vaikuttanut Aki Aulis Maunula (vas.) tuomittiin 60 päiväsakon rangaistukseen.
Lisäksi asiassa tuomion saivat useat teon aikaiset kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Eino Olavi Holck (kesk.), Reijo Albert Kyrö (kesk.), Vuokko Josefiina Mäntymaa (kesk.), Paula Hannele Nevalainen (vas.), Milja Marjatta Nikka (ps.) ja Veikko Eero Siitonen (ps.) tuomittiin erisuuruisiin sakkorangaistuksiin.
Kuntapäättäjien virkarikossyytteitä on käsitelty aiemmin Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa, jotka molemmat hylkäsivät syytteet.
KKO käsitteli nyt asiaa vain tutkintapyynnön peruuttamisen ja omistajaohjauksen osalta. Muilta osin hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Linjaus kuntapäättäjien vastuusta laajemminkin
Emeritusprofessori Viljanen toteaa, että kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä korruptioepäilyjä on Suomessa ollut oikeuskäsittelyssä muuallakin. Kittilä ei siis ole aivan ainutlaatuinen.
– Kittilän tapaus on poikkeuksellinen, koska siellä on ollut lukuisia oikeudenkäyntejä.
Keskeistä korkeimman oikeuden ratkaisussa on Viljasen mukaan se, että hallintolain velvoitteiden laiminlyöminen on KKO:n mukaan riittävä peruste myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Viljasen mukaan tämä linjaus toivottavasti vaikuttaa myös tuleviin tuomioistuinten päätöksiin kuntapäättäjien vastuusta.
– Tilanne on nykyisellään se, että eräät tuomioistuimet ovat olleet korruption torjunnan heikoin lenkki. Voi toivoa ja uskonkin, että tämä antaa signaalin sen puolesta, että linjaa on muutettava, sanoo Viljanen.
Huomauttamisen aihetta on Viljasen mukaan siinä, että korkein oikeus rajasi syyttäjien valitusluvan vain yhteen Kittilän kunnanhallituksen päätökseen. Kaksi muutakin päätöstä liittyy käsiteltävään asiaan niin tiiviisti, että myös ne olisi Viljasen mukaan ollut syytä käsitellä korkeimmassa oikeudessa.
Pekka Viljanen on yhdessä toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kanssa kirjoittanut Kittilän kunnan päätöksenteosta ja päätösten käsittelystä oikeudessa muun muassa kirjan Kittilän laki.
Kittilä-saaga oikeudessa ei pääty vielä
Kittilän kunnalliseen päätöksentekoon liittyvien oikeusjuttujen kokonaisuus ei ole KKO:n ratkaisun myötä vielä päättynyt. Rovaniemen hovioikeuden on määrä huhti-toukokuussa käsitellä kysymystä siitä, onko kunnan pitkäaikaista hallintojohtajaa kohdeltu lainvastaisesti.
Lapin käräjäoikeus hylkäsi marraskuussa 2021 yli 30 entisen ja nykyisen Kittilän kuntapäättäjän virkarikossyytteet, jotka liittyvät kunnan hallintojohtajana vuosikymmeniä toimineen Esa Mäkisen toimien rajoittamiseen. Käräjäoikeus hylkäsi myös Mäkisen korvausvaatimukset.
Uudet virkarikossyytteet koskevat vuosia 2015–2017. Ne kytkeytyvät Kittilän kuntakriisin niin kutsuttuun lakipalveluhaaraan, jossa on kyse siitä, tehtiinkö kunnan laskuun vuosina 2013–2015 tilatuista oikeudellisista neuvoista asianmukaisia hankintapäätöksiä.
Syyttäjä katsoo, että Mäkiseltä vietiin tehtäviä ja vastuuta syksystä 2015 lähtien. Syyttäjän mukaan luottamushenkilöiden motiivina oli kosto siitä, että Mäkinen oli esittänyt, että kunnan ei tulisi maksaa jälkimmäistä kahdesta oikeudellisista neuvoista tulleesta laskusta.
Viime vuoden marraskuussa Rovaniemen hovioikeus hylkäsi kaikki petos- ja virkarikossyytteet, jotka liittyivät lakipalveluiden hankintoihin kunnan johdolle vuosina 2013–2015. Hovioikeuden ratkaisusta on kuitenkin haettu valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. KKO ei ole vielä päättänyt, myöntääkö se valitusluvan eli ottaako jutun käsiteltäväksi.