Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jääkiekon MM-kisoista kaiken olennaisen kertoo Kisalehti!

Poliittiset johtajat kuulevat Brysselissä EKP:n pääjohtajaa Christine Lagardea – Sanna Marin näkee keskuspankkien kireässä rahapolitiikassa ja valtioiden löyhässä rahankäytössä riskin

EU-maiden poliittiset johtajat jatkoivat perjantaina kokoontumistaan Brysselissä. Käsittelyssä perjantaina ovat strategiset linjaukset euroalueen talouspolitiikasta.

Kokouksessa kuullaan muun muassa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaa Christine Lagardea. Kyse on niin sanotusta eurohuippukokouksesta, mutta paikalla ovat tällä kertaa EU-maiden poliittiset johtajat euroaluetta laajemmin.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi kokoukseen saapuessaan, että keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka ja valtioiden menosatsaukset ovat vaarassa johtaa ristiriitaan.

– Tämä on se riski, mikä on ollut jo pidempään. Eli meillä on hyvin erijalkaista päätöksentekoa pankkien ja valtioiden välillä. Käytämme resursseja ei-järkevästi, ja tämä voi aiheuttaa osaltansa ongelmia, Marin sanoi.

Käytännössä keskuspankkien korkojen nostot kiristävät rahoitusoloja, mikä leikkaa kulutusta ja taittaa hintojen nousua. Valtioilla puolestaan on kiristyvien hintojen maailmassa kiusaus olla rahankäytössään hölläkätisiä, koska ihmiset kärsivät nousevista hinnoista.

Jos valtioiden lisäämä raha johtaa lisäkysyntään, sillä on riskinä luoda painetta hintojen lisänousulle.

Marinin mukaan keskustelua paremmasta koordinaatiosta keskuspankkien ja valtioiden välillä on peräänkuulutettu juuri tästä syystä jo pidemmän aikaa.

Mitä kokoukselta odotetaan?

Kolme pankkia on romahtanut Yhdysvalloissa lyhyessä ajassa, ja sunnuntai-iltana Euroopassa kuultiin kriisipankki Credit Suissen myynnistä sveitsiläiselle UBS-pankille. Pankkien tilanteen odotetaan nousevan yhdeksi aiheeksi kokouksen keskusteluissa.

Eurohuippukokouksen on määrä päättyä yhteiseen lausuntoon, jonka viesti on STT:n näkemässä luonnoksessa kiteytetty kolmeen kohtaan.

Ensin todetaan, että muun muassa korkeasta inflaatiosta ja energian hinnoista huolimatta tähän vuoteen päädyttiin odotettua paremmassa taloustilanteessa.

Toinen kohta käsittelee niin sanottua talouden ohjauskehystä. Kyse on siitä, että velkakestävyys halutaan jatkossa taata kansallisesti räätälöidyillä suunnitelmilla, vaikka EU:n yhteisiä sääntöjä 60 prosentin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen ja maksimissaan kolmen prosentin budjettialijäämästä ei heitetä roskakoriin.

– Me olemme avoimia tähän tarkasteluun. Tämä keskustelu on vielä edessä. Me emme tänään mene kovin yksityiskohtaiselle tasolle tässä keskustelussa, Marin sanoi kokoukseen tullessaan.

Kolmas kohta käsittelee pääomamarkkina- ja pankkiunioneja.

Lausuntoluonnoksessa sekä poliitikkoja että markkinaosapuolia eri puolilla unionia kehotetaan edistämään pääomamarkkinaunionia. Haluna on, että pääomalle olisi todelliset yhteismarkkinat EU:ssa, mikä vauhdittaisi investointeja.

Paperissa kehotetaan myös viimeistelemään pankkiunioni. Se perustettiin vuonna 2014 finanssikriisin jälkimainingeissa yhdentämään EU-alueen pankkijärjestelmää ja lisäämään rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa. Pääministeri Marin ei ottanut kovin selvää kantaa siihen, mitä mieltä hän olisi esimerkiksi yhteisestä talletussuojasta.

– Suomi on peräänkuuluttanut pitkään sitä, että pankkiunionia pitää pystyä vahvistamaan ja on hyvä, että näitä toimia on aikaisemmin tehty. Me myös tiedämme, että näihin kysymyksiin liittyy myös näkemyseroja jäsenmaiden välillä.