Kaupat valmistautuvat muovikieltoihin, Lidl ennätti jo luopua kertakäyttömuovista

Kertakäyttöisten muovisten ruokailuvälineiden, pillien ja pumpulipuikkojen osalta tilanne on selvä: ne poistuvat kauppojen hyllyistä ensi kesänä. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA
STT

STT

Päivittäistavarakaupoissa pyritään nyt vähentämään muovijätettä monella rintamalla: pakkauksissa, pusseissa ja kertakäyttötuotteissa. Muutoksia vauhdittaa ensi vuonna voimaan tuleva EU-direktiivi, jonka vaatimukset ovat vielä osin epäselviä. Ympäristöministeriössä pohditaan parhaillaan, mitä kaikkea kertakäyttömuovin kieltävä direktiivi tarkoittaa Suomen lainsäädännössä.

Kertakäyttöisten muovisten ruokailuvälineiden, pillien ja pumpulipuikkojen osalta tilanne on selvä: ne poistuvat kauppojen hyllyistä ensi vuonna. Lidl päätti niiden myynnin lopettamisesta jo toissa vuonna, ja tuotteet poistuivat sen valikoimista vuodenvaihteessa. Lidlin mukaan muutos tarkoittaa 36 000 kiloa vähemmän muovijätettä vuodessa.

K-ryhmässä kertakäyttömuovin kieltoon on päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtajan Timo Jäsken mukaan valmistauduttu omalla ekologisella tuoteperheellä. Esimerkiksi vanupuikot on muutettu kartonkivartisiksi, pillit ovat paperipillejä ja aterimet kompostoituvaa materiaalia.

Jäsken mukaan ympäristöministeriöltä odotetaan nyt linjauksia siitä, millaisia vaatimuksia tulee esimerkiksi valmisruokien ja take away- ruokien pakkauksiin.

– Me odotamme kovasti tarkempaa ohjeistusta. Tämä on hankala ja haasteellinen direktiivi suomalaisille yrityksille, koska EU-komissiolta on tulossa erilaisia säädöksiä ja ohjeita ja lainsäädäntö on vielä hyvin keskeneräinen.

Direktiivi kieltää osan muovituotteista kokonaan, osaa vaaditaan vähennettäväksi. Direktiiviin liittyy myös tuottajavastuu, jonka mukaan haitallisten tuotteiden valmistajat ja maahantuojat joutuisivat osallistumaan esimerkiksi siivouskustannuksiin.

– Direktiivi pitää sisällään aika paljon. Siinä on tuotesuunnitteluun liittyviä vaatimuksia, tuotekieltoja ja tuottajavastuu. Se on uudenlaista lainsäädäntöä Suomessakin, sanoo neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

Direktiivillä halutaan puuttua EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa rantaroskaamista hillitsisi tehokkaimmin esimerkiksi muovisten ruokailuvälineiden ja pikaruokapakkausten kieltäminen ja kertakäyttöisten pakkausten käytön vähentäminen.

Enää joka neljäs ostaa muovipussin

Muovikeskustelu keskittyy usein ostoskasseihin, ja muovisten kassien käyttö onkin viime vuosina vähentynyt. S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo, että enää joka neljäs asiakas ostaa ostosten kantamiseen muovipussin. Osin muovikasseja on korvattu paperikasseilla, mutta yhä useampi kantaa mukanaan omaa kassia.

Suurimmat muovimassat kietoutuvat kaupoissa tuotteiden ympärille. Lyytikäisen mukaan ylipakkaamisesta on pyritty jo vuosia eroon ja myös kuluttajat suhtautuvat siihen kriittisesti. Viime aikoina viilauksia on tehty materiaaleihin: muovia on korvattu joissain tuotteissa kartongilla ja paksumpaa muovia ohuemmalla. Pienikin muutos pakkauksessa voi johtaa suureen muovinsäästöön, kun myyntivolyymit ovat valtavia.

–Kun Rainbow-viinirypälerasioiden muovikansi vaihdettiin kalvoon, säästyvä muovi vastaa yli miljoonaa muovikassia, Lyytikäinen kuvaa.

Pakkausten kehitystyössä pyritään siihen, että pakkaukset olisivat kierrätettäviä. Useista materiaaleista koostuva pakkaus voi olla hankala kierrätettävä, mutta ei välttämättä. Muovikorkki pystytään erottelemaan koneellisesti kartonkitölkeistä, mutta esimerkiksi alumiinilla pinnoitettu muovinen sipsipussi on ainakin toistaiseksi kierrätyskelvoton.

Pantilliset mehupullot lisäsivät pullojen kiertoa

Muovijätteen kierrätys on viime vuosina kasvanut Suomessa vauhdilla, mutta valtaosa muovijätteestä menee yhä poltettavaksi. Muovien kierrätystä tehosti viime vuoden alussa voimaan tullut muutos, joka mahdollisti mehu- ja glögipullojen pantit.

Sekä S- että K-ryhmässä pullojen kierrätys on lisääntynyt muutoksen ansiosta. Pullojen ja tölkkien vastaanotto tuottaa työtä kaupoissa, mutta työmäärää kohtuullistaa se, että palautuskoneet ovat vuosien varrella muuttuneet entistä automaattisemmiksi.

Lyytikäisen mukaan kauppaan palautetut panttipullot voidaan käyttää uusien elintarvikepakkausten materiaaliksi. Kotitalouksista kerättävä muovijäte hyödynnetään muulla tavoin esimerkiksi muovipusseina, mutta siitä ei tehdä uusia elintarvikepakkauksia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut