Totuuskomissio vaatii, että Ruotsin valtion tunnustaa saamelaisten ihmisoikeuksien loukkaukset.
Ruotsin valtion tulee pikimmiten pyytää anteeksi saamelaisilta, jotka nuoruudessaan pakotettiin koulukoteihin ja työlaitoksiin, vaati Ruotsin saamelaisten asemaa tutkinut totuuskomissio keskiviikkona julkaistussa raportissaan.
Lisäksi saamelaisten edut pitää ottaa erityisen tarkasti huomioon, kun tehdään päätöksiä kaivostoiminnasta tai tuulivoimasta, neljän vuoden ajan työskennellyt komissio esittää loppuraportissaan.
Yli tuhatsivuisessa raportissa tutkitaan, miten Ruotsin valtio ja kirkko ovat 400 vuoden ajan kohdelleet saamelaisia ja millaisia seuraamuksia toimilla on ollut. Komissio tekee samalla yli 70 ehdotusta toimista joihin hallituksen, viranomaisten, museoiden ja kirkon tulisi ryhtyä hyvittääkseen saamelaisten kokemia vääryyksiä.
– Toivon, että tämä johtaa muutokseen ja mahdollisesti myös sovintoon. Ensimmäinen asia, joka valtion pitää tehdä, on tunnustaa ne loukkaukset, jotka tapahtuivat pakkosiirtojen, maiden takavarikointien ja menetysten sekä kielellisten ja kulttuuristen menetysten muodossa, sanoi komissiota johtanut Lena Nyberg uutistoimisto TT:lle.
Ruotsin luterilainen kirkko pyysi vuonna 2021 anteeksi saamelaisten kokemia ihmisarvon loukkauksia.
Lasten kohtelu järkytti
Nyberg sanoi että asia, joka kosketti häntä henkilökohtaisesti eniten, oli tapa, jolla saamelaisia lapsia lähetettiin koulukoteihin ja työlaitoksiin.
– Tapa jolla lapset riistettiin perheiltään ja miten lapsia kohdeltiin, se on vastenmielinen osa historiaamme. Olen sekä turhautunut että suuttunut siitä, että he eivät ole saaneet anteeksipyyntöä.
Raportissa kehotetaan Ruotsin viranomaisia pikimmiten esittämään anteeksipyyntö perheistään riistetyille saamelaisille.
– Tämä on vaikuttanut sekä heidän lapsiensa että lapsenlapsiensa elämään. Tässä on suurta surua siitä, että he ovat menettäneet siteensä vanhempiinsa, sisaruksiinsa, kieleensä ja kulttuuriinsa, Nyberg sanoi.
Lakimuutoksia vaaditaan
Loppuraportissa esitetään myös muutoksia lainsäädäntöön. Saamelaisten edut ja näkemykset pitäisi ottaa erityisen hyvin huomioon, kun päätetään esimerkiksi kaivostoiminnasta ja muista valtion etuun liittyvistä asioista. Samalla tietoisuutta saamelaisista pitäisi parantaa sekä viranomaisten, kuntien, läänien ja maakuntien tasolla.
Ruotsin syrjintävaltuutetun tulisi perustaa toimisto Pohjois-Ruotsiin, jossa tarkkailtaisiin erityisesti kansallisten vähemmistöjen kohtaamaa syrjintää.
Saamelaiskäräjille pitäisi saada laajempi itsehallinto ja paremmat resurssit, ja lasten tulisi saada paremmat mahdollisuudet kehittää saamen kieltään koulussa.
Komission raportissa ei kuitenkaan puututa tulenarkaan kysymyksen metsästyksestä ja kalastuksesta poronhoitoalueilla. Kysymys on siirretty erilliselle porolaidunkomitealle. Komitean työ jäi kesken, ja se hajotettiin ennen kuin se ehti jättää ehdotuksiaan.
Nyberg toivoo, ettei totuuskomission raportti johda vastakkainasetteluun ja kiistoihin.
– Mutta valitettavasti suhteet saamelaisten ja valtaväestön välillä ovat paikoitellen hyvin kärjistyneet, hän myönsi.
Suomessa vastaavan totuuskomission raportti jätettiin viime vuoden lopulla. Raportin pohjalta perustettiin työryhmä, jota johtaa entinen pääministeri Antti Rinne (sd.). Työryhmän on määrä selvittää, miten komission ehdotukset Suomessa toteutetaan.
Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä Kuolan niemimaalla elää arviolta 80 000–100 000 saamelaista.