Petteri Orpo (kok.) sanoo toivovansa, että STT:n omistajat löytävät ratkaisun, jotta toiminta voisi jatkua.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitää uutista STT:n uutis- ja kuvatoiminnan mahdollisesta alasajosta erittäin huonona.
– Tämä on erittäin huono uutinen. STT:n rooli suomalaisessa mediakentässä on merkittävä, ja se on tehnyt erinomaista työtä, Orpo kommentoi STT:lle eduskunnassa.
Orpo sanoo, että hallitus on pyrkinyt tukemaan STT:n jatkoa vuosi sitten myöntämällään 1,05 miljoonan euron valtiontuella.
Asia on ollut valmistelussa, eikä STT ole vielä saanut tukea. Liikenne- ja viestintäministeriö päätti aiemmin keskiviikkona keskeyttää kaavaillun valtionavustuksen valmistelun, kun yhtiö ilmoitti nykymuotoisen liiketoiminnan mahdollisesta alasajosta.
Pääministerin mukaan hallitus on kuitenkin edelleen valmis tukemaan STT:n toiminnan jatkumista, vaikka tilanne näyttää huonolta.
– Toivon, että siellä omistajien keskuudessa, niin kuin varmaan tehdään, vielä haetaan kaikki ratkaisut, jotta toiminta voisi jatkua, Orpo sanoo.
Lulu Ranne: Sääli
Liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää STT:lle kaavaillun valtionavustuksen valmistelun.
Valtiontuen tarve nousi esiin viime syksynä, kun Sanoman uutismedioiden asiakkuuksien menetys ajoi STT:n kuilun partaalle. Valtio on ollut valmis tukemaan STT:n kehittämistä 1,05 miljoonan euron valtiontuella. Asia on ollut valmistelussa, eikä STT ole vielä saanut tukea.
Ministeriön mukaan valmistelu keskeytetään, kunnes STT:n omistajat ovat lopullisesti päättäneet toiminnan jatkosta.
– On sääli, että STT:n perinteikäs toiminta uhkaa päättyä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei STT ole pystynyt vastaamaan media-alan muutokseen, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo tiedotteessa.
Ranteen mukaan STT:n kaatumisuhka ei tule yllätyksenä, koska uutistoimiston taloudelliset haasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään.
– Valtio on ollut valmis kohtuulliseen tukeen, jolla on pyritty mahdollistamaan STT:n toiminnan kehittyminen ja jatkuminen. Omistajat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi löytäneet yhteistä suuntaa yhtiön kehittämisessä, eikä palveluille ole ollut markkinoilla riittävää kysyntää.
Ministeriö kuvaa tiedotteessa, että median murros on vaikuttanut kotimaisen uutismedian toimintaedellytyksiin. Mainostulot ovat siirtyneet kansainvälisille alustoille, kun ihmisten tavat kuluttaa mediaa ovat muuttuneet jatkuvasti.
– Suomalainen mediakenttä on tärkeä ja sitä pitää puolustaa. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa laajaa ja monipuolista uutisointia kaikkien suomalaisten arjessa. Kotimaisen media-alan kilpailukyky ei kuitenkaan voi perustua merkittäviin tai pitkäaikaisiin tukijärjestelmiin, vaan sille on oltava todellista kysyntää ja sen on oltava nykyaikaista ja markkinaehtoista, Ranne sanoo.
"Ei pidä tekohengittää"
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten Riikka Purra kommentoi uutista viestipalvelu X:ssä.
– Mielestäni valtion ei pidä tekohengittää mediatoimijoita vain siksi, että niillä on historia ja joskus ollut perinteitä. Jos edellytyksiä toimia markkinassa ja aitoa kysyntää ei ole, sitä ei ole, Purra kirjoittaa.
Purra sanoo myös, että kun Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palveluiden käytön, jäljelle jäi selvästi riittämätön pohja.
– Haastavilla markkinoillahan ne kaiketi muutkin (kaupalliset) mediat toimivat.
Sanoma Media Finlandin uutismediat, kuten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat päättivät viime vuonna luopua STT:n uutis- ja kuvapalveluiden asiakkuudesta.
Ovaska: Hallituksen toiminta ristiriidassa
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jouni Ovaskan (kesk.) mukaan hallitus seuraa sivusta riippumattoman tiedonvälityksen ja paikallismedioiden alasajoa, vaikka se itse korostaa riippumattoman median merkitystä demokratialle.
– Hallituksen toiminta on ristiriidassa sen omien linjausten kanssa, Ovaska sanoo tiedotteessaan.
Ovaska muistuttaa, että muista Pohjoismaista poiketen uutismediaa ei Suomessa tueta. Samalla postin jakeluhinnat nousevat.
– STT:n kriisi, paikallislehtien vaikeudet, alueellisen uutistoiminnan kaventuminen ja Yleen kohdistuvat uudet leikkausesitykset muodostavat kokonaisuuden, jossa riippumattoman tiedonvälityksen verkko harvenee ympäri Suomen, Ovaska sanoo.
STT perustettiin vuonna 1887. Nykyisen nimensä Suomen Tietotoimisto uutistoimisto sai vuonna 1915. STT on siis vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Kansallisena uutistoimistona sen tuottamia uutisia ovat käyttäneet historian aikana laajasti kaikki merkittävät suomalaiset tiedotusvälineet.