Koulutyömaalla Helsingissä on ilmennyt useita ulkomaalaiseen työvoimaan liittyviä laittomuuksia, kertoi Rakennusliitto keskiviikkona.
Valtion tilaamalla koulutyömaalla on Rakennusliiton mukaan poljettu ulkomaalaisten työntekijöiden työoikeuksia. Lisäksi toisen työmaalla toimineen yhtiön jäljet johtavat Viron järjestäytyneeseen rikollisuuteen, käy ilmi STT:n selvityksestä.
Rakennusliitto tiedotti keskiviikkona, että Helsingin Ruskeasuolla koulutyömaalla on paljastunut 30 niin sanottua valeyrittäjää, joille on maksettu työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Lisäksi lisät olivat liiton mukaan maksamatta ja peruspalkat harjoittelijan tasoa. Ulkomaalaisten työehtojen polkemisesta epäillään liiton mukaan yhtä yhtiötä.
Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström sanoo STT:lle, että työntekijöiden joukossa oli muun muassa ukrainalaisia, venäläisiä ja virolaisia. Aliurakoitsija ei ole Malmströmin mukaan suostunut yhteistyöhön, joten liitto vaatii pääurakoitsijaa maksamaan puuttuvat palkat.
Rakennusliitto julisti aliurakointiyhtö VaraTek Oy:n keskiviikkona saartoon. Liitto kertoo toimittaneensa tapauksesta tiedot verottajalle, poliisille, Lupa- ja valvontavirastolle ja Maahanmuuttovirastolle.
Peruskorjaustyömaan tilaaja, valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt tiedotti heti keskiviikkona suhtautuvansa vakavasti työvoimaan liittyviin väärinkäytösepäilyihin. Se kertoi tekevänsä liiton kanssa yhteistyötä ja selvittävänsä tapausta.
Senaatti: Ei ilmennyt puutteita
Rakennusliitto kertoi kiinnittäneensä huomiota myös toiseen työmaalla toimineeseen alihankintayhtiöön, jota ei kuitenkaan epäillä työehtoihin liittyvistä väärinkäytöksistä. Kore Metal Oy:n toimitusjohtajana ollut 40-vuotias virolaismies tuomittiin virolaismedian mukaan aiemmin tänä vuonna vuosien vankeuteen rikollisjärjestöön kuulumisesta. Hän kiisti syyllisyytensä.
Lisäksi mies on ollut syytteessä Suomessa laajassa rakennusalan ihmiskauppajutussa, jonka syytteet käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti toukokuussa 2023, että epäiltyjä on Virossa luokiteltu järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimineiksi henkilöiksi.
Senaatti-kiinteistöt tiedotti perjantaina, että sen Rakennusliitolta saamien tietojen mukaan Kore Metalin toimintaan ei liity avoinna olevia palkka- tai muita epäselvyyksiä eikä siihen kohdistu vaatimuksia.
Senaatti kertoo, että pääurakoitsija on hyväksyttänyt alihankkijan Senaatilla talousrikollisuuden torjunnan sopimusehtojen mukaisesti.
– Tilaajavastuuselvityksissä ei ole ilmennyt sellaisia puutteita, joiden nojalla Senaatilla olisi ollut perusteita olla hyväksymättä yritystä työmaalle. Senaatin hyväksyntä perustuu virallislähteisiin, joissa ei ole ollut viitteitä rikollisuudesta, tiedotteessa sanotaan.
Senaatti toteaa, ettei tilaajaorganisaatioilla ei ole itsenäistä oikeutta tarkastaa rikosrekistereitä.
Ihmiskauppasyytteet nurin Suomessa
Julkisen kaupparekisteriotteen perusteella 40-vuotias mies on ollut Kore Metalin toimitusjohtaja, mutta merkintä on poistettu tammikuussa. Voimassa olevassa rekisteriotteessa ei ole mainintaa toimitusjohtajasta.
Toukokuussa mies perusti uuden yhtiön. Kaupparekisteriotteen mukaan hän on Vantaalle rekisteröidyn yhtiön hallituksen ainoa jäsen ja omistaa kaikki yhtiön osakkeet.
Mies oli epäiltynä KRP:n ja Viron keskusrikospoliisin laajassa ihmiskauppatutkinnassa. Syyttäjän mukaan virolaiset ja latvialaiset rakennustyöntekijät erehdytettiin vuosina 2020–2022 toimimaan Suomessa kevytyrittäjinä ja he joutuivat pakkotyöhön. Kyse oli syyttäjän mukaan järjestäytyneestä rikollisryhmästä, jossa 40-vuotiaalla miehellä oli käskyvaltaa muihin ihmisiin.
– Ryhmä on toiminut yhdessä ja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta, syytteessä sanottiin.
Mies kiisti syytteet ja järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuulumisen.
Käräjäoikeus päätyi heinäkuussa 2023 hylkäämään syytteet, sillä sen mukaan toiminta ei miltään osin täyttänyt ihmiskaupan tunnusmerkistöä. Oikeuden mukaan työntekijät olivat lopettaneet tai heillä oli mahdollisuus lopettaa työskentely niin halutessaan. Väite siitä, että pääosa työntekijöiden palkoista olisi jäänyt maksamatta, jäi oikeuden mukaan ilman riittävää tukea.
Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa, eli vapauttava tuomio on lainvoimainen.
Korjattu aiempaa uutista klo 17.39: Työehtojen polkemisesta ei epäillä koulutyömaalla toiminutta yhtiötä, jonka toimitusjohtajana toiminut mies on tuomittu Virossa, vaan toista alihankintafirmaa.