Ylä-Lapin laajassa porotalouteen liittyvässä rikoskokonaisuudessa on nostettu syytteet yhteensä 18:aa ihmistä vastaan. Syytteitä nostettiin muun muassa törkeistä rahanpesuista, törkeistä petoksista sekä törkeistä metsästysrikoksista.
Keskusrikospoliisi (KRP) on kuvaillut tutkintaa yhdeksi laajimmista porotalouteen liittyvistä esitutkintakokonaisuuksista.
Syyttäjien mukaan rikosten epäillään tapahtuneen Inarissa ja Utsjoella pääosin Näätämön, Vätsärin, Muddusjärven ja Paistunturin paliskuntien alueilla vuosina 2021–2025. Paliskunnat ovat Suomen poronhoitoalueella toimivia lakisääteisiä poronhoitoyksiköitä.
Syytettyjen joukossa on saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio, jota syytetään törkeästä metsästysrikoksesta. STT julkaisee Aikion nimen poikkeuksellisesti jo syytevaiheessa, koska hän on paikallisesti tunnettu vallankäyttäjä.
Petokorvauksia petollisesti ja perusteitta
Syyttäjät tekivät asiassa useita syyttämättäjättämispäätöksiä sekä päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta. Päätösten mukaan KRP epäilee, että asiassa on tapahtunut huomattavan suuria omaisuusrikoksia sekä oikeudettoman hyödyn tavoittelua. Kokonaisuuden talousrikosepäilyt liittyvät muun muassa peto- ja porovahinkokorvausten hakemiseen väärillä tiedoilla.
Syyttäjälaitoksen mukaan törkeissä rahanpesurikoksissa asianomistajilta varastettuja poroja luovutettiin ja siirrettiin syytettyjen ja heidän lähipiirinsä poro-omaisuudeksi. Omaisuuden alkuperä häivytettiin muun muassa merkkaamalla porot syytettyjen tai heidän lähipiirinsä korvamerkkeihin.
Syyttämättäjättämispäätösten mukaan asiassa epäillään myös petollista menettelyä petovahinkokorvausten hakemisessa. Korvauksia epäillään haetun muun muassa lähipiirissä olevien poronomistajien nimiin sekä antamalla vääriä tietoja.
Yksityiskohdat jäivät pimentoon
KRP epäili asiassa myös laajamittaista varastettujen porojen rahanpesua. Asiassa epäiltiin, että varastettuja poroja oli muun muassa kätketty, hankittu ja välitetty eri puolilla Inaria eri paliskuntien alueella ja paliskuntien välillä.
Kuuden syytetyn osalta asiaa tutkittiin myös törkeänä varkautena. Varkauksia selvitettiin esitutkinnassa salaisilla pakkokeinoilla, kuulusteluilla sekä teknisellä tutkinnalla. Tutkinnassa saatiin selvitettyä, että useita varkauksia oli tapahtunut. Rikosten osallisia, tapahtuma-aikoja tai -paikkoja ei kuitenkaan kyetty yksityiskohtaisesti selvittämään.
Syyttäjä päätti esitutkinnan rajoittamisesta törkeän varkauden osalta, koska epäiltyjen osalta asiassa kertynyt näyttö ei olisi todennäköisesti riittänyt syytteiden nostamiseen. Miehiä vastaan nostettiin asiassa muita syytteitä.
Motiivina vähentää porovahinkoja
Kokonaisuudessa nostettiin myös syytteet neljästä törkeästä metsästysrikoksesta. Yksi syytteen saaneista on saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Aikio. STT ei tavoittanut Aikiota kommentoimaan syytettä.
Lapin Kansan mukaan saamelaiskäräjien hallitus aikoo käsitellä, onko rikossyytteellä vaikutusta Aikion edellytyksiin jatkaa tehtävässään.
Kun viranomaiset kertoivat esitutkinnan valmistumisesta toukokuussa, metsästysrikosten kerrottiin koostuvan useista erillisistä tapahtumista, jotka liittyvät pääosin karhun laittomaan metsästykseen poronhoitoalueella. Esitutkinnan perusteella motiivina oli porovahinkojen vähentäminen.
Viranomaisten mukaan teot ajoittuivat huhti-toukokuulle 2025, jolloin maastossa oli vielä lunta ja liikkuminen moottorikelkoilla oli mahdollista.
– Karhuja on etsitty ja jäljitetty moottorikelkoilla, minkä jälkeen eläimet on ajettu liikkeelle ja niiden liikkeitä on seurattu usean henkilön yhteistyönä. Karhun seuraamisen tavoitteena on esitutkinnan perusteella ollut ajattaa karhut sellaiseen paikkaan, jossa niiden tappaminen on mahdollista, sanoi tiedotteessa tutkinnanjohtaja, luutnantti Frans Hietanen Rajavartiolaitoksen Lapin rajavartiostosta.
Lisäksi kokonaisuudessa nostettiin syyte luonnonsuojelurikoksesta. Syyttäjien mukaan teon kohteena oli rauhoitettu maakotka. Viranomaiset kertoivat, että maakotkia oli pyritty loukuttamaan ja ampumaan syrjäisillä alueilla.