”Simpauttaja” kulkee aina Ahti Kuoppalan mukana – "Junissa ukot alkoivat tarjota ryyppyjä"

Mies on monelle tuttu Simpauttajana – miehenä joka kantaa ketunhäntää kainalossa, kertoo nasevia juttuja ja huikkaa tämän tästä ”Hojohojo”. 89-vuotias näyttelijä Ahti Kuoppala asuu Jyväskylässä Ahdinkadulla, tyttärensä kanssa samassa korttelissa ja jakaa asunnon 10-vuotiaan Lurun kanssa.

Kun valokuvaaja ottaa isännästä ja koirasta valokuvaa, poseeraa koira kameralle kuin vanha tekijä.

– Luru on selvästi näyttelijän koira, tytär Virpi Kuoppala sanoo ja hymyilee.

 

Jyväskylässä syntynyt Kuoppala tunsi voimakasta esiintymisen paloa jo nuorena miehenä.

– Kyllä sitä runoja lausuttiin ja luokan edessä tuli esiinnyttyä. Kai siitä saa jonkun tyydytyksen tunteen kun uskaltaa olla esillä, hän pohtii.

Kuoppala teki ensimmäisen roolinsa 1953. Paikka oli Jyväskylän Työväenteatteri ja näytelmä Tukkijoella. Repliikkejä oli vain muutama, mutta ne tuntuivat erityisiltä.

– Tuntui komealta olla oikein lavalla. Yritin sanoa repliikit mahdollisimman miehekkäästi – sellaisella tukkilaisen otteella, Kuoppala muistelee.

Siitä se sitten lähti. Kuoppala näytteli ensin kauppa-apulaisen työn ohessa, mutta 1957 hänet kiinnitettiin Jyväkylän työväenteatterin – nykyisen kaupunginteatterin – näyttelijäkaartiin.

Kuoppalan näkee usein teatterin yleisössä. Jyväskylässä hän katsoo jotakuinkin kaikki kaupunginteatterin näytelmät, mutta myös monta harrastajapuolen esitystä. Näyttelijän koirakin osaa poseerata kameralle. Kuva: Tiina Mutila
 

Vuodesta 1959 Kuoppala alkoi näytellä eri produktiossa ympäri maata. Rooleja tehtiin sekä lavalla että kameran edessä. Pisin pesti oli Kemin kaupunginteatteriin, jonka miehistöön hän kuului 16 vuotta.

– Olivat siellä jo omimassa minua kemiläiseksi, mutta kyllä minä sydämeltäni keskisuomalainen olen, hän sanoo ja nauraa.

Kun Kuoppala teki Simpauttajan roolin 1975, hänestä tuli yhtäkkiä kaikkien tuntema renki, joka iskee tarinaa, valehtelee ja ryhtyy tarpeen tullen tappeluunkin. Kohta jokaisella tuntui olevan asiaa hänelle.

– Junissa ukot alkoivat tarjota ryyppyjä ja välillä se meni yhdeksi olkapäälle taputteluksi, hän sanoo ja pyörittää päätään.

Simpauttaja oli monelle muullekin näyttelijälle ja myös kirjailija Heikki Turuselle merkittävä läpilyöntinä.

– Meitä oli siinä elokuvassa oikeastaan monta tuntematonta kasvoa kuten Jokisen Ahti ja Rädyn Pekka. Vanhemmatkin näyttelijät olivat sellaisia, etteivät he olleet ennen sitä tuttuja tv-kasvoja.

Vaikka julkisuutta oli välillä liikaakin, rooli toimi Kuoppalalle ponnahduslautana. Kun yleisö tunsi miehen, halusi myös moni ohjaaja hänet näytelmäänsä tai kameransa eteen.

 

Vuonna 1985 Kuoppala palasi Jyväskylään teatterinjohtaja Aimo Hiltusen houkuttelemana.

– Tuntui kivalta palata kotikaupunkiin näyttämään vähän kykyjään.

Kuoppala jäi eläkkeelle 1993, mutta näytteli vielä pari vuotta tämän jälkeen kaupunginteatterissa. Sen jälkeen ovat syntyneet muun muassa elokuvat ja tv-sarjat Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Pekko ja poika, Vain muutaman huijarin tähden, Lunastus ja Suden arvoitus.

Lukuisista elokuva- ja tv-rooleistaan huolimatta Kuoppala vannoo teatterilavojen nimeen.

– Teatterissa on elävä kosketus yleisöön. Filmin teko on niin teknistä, että ei siinä saa oikein sellaista lämpöä aikaan.

Mitä taas rooleihin tulee, Kuoppala sanoo sopeutuneensa paremmin kansannäytelmien rooleihin kuin herrasväen kenkiin. Näin vaikka ”sillä lailla ja tällä lailla tutkimalla, sitä voi näyttelijä tunkeutua melkein rooliin kuin rooliin”.

Ahti Kuoppalalla on yhä mökki Kemissä ja hän pyrkii käymään siellä pari kertaa kesässä. ”Mutta onhan se 500 kilometriä vähän pitkä mökkimatka. Ei sitä ihan viikonlopun takia viitsi tehdä”. Kuva: Tiina Mutila
 

Pitkään uraan on mahtunut monia erinomaisia kanssanäyttelijöitä. Mieleen ovat jääneet erityisesti Vesa-Matti Loiri Ulvovasta Mylläristä, Ritva Oksanen Jyväskylän kaupunginteatterin Hänen olivat linnut -näytelmästä ja Leo Lastumäki Koirankynnen leikkaajasta.

– Onhan niitä ollut monta muutakin hyvää, mutta nämä nyt tulivat ensin mieleen. Kun näyttelin Loirin kanssa, hän oli jo ammattimies ja niin kovin paljon kuuluisampi kuin minä siihen aikaan. Yritin siinä olla jollain tapaa hänen peesissään. Ja kyllähän minäkin sitten nousin siitä – en nyt ehkä valiokaartiin – mutta jonkinlaiseen tunnettavuuteen kuitenkin, Kuoppala sanoo vaatimattomasti.

 

Yksi erityisen mieluinen rooli oli Tuntemattoman sotilaan hihittävä sotamies Vanhala. Kuoppala hyppäsi tämän kenkiin Pyynikin kesäteatterissa noin 400 kertaa.

– Se rooli jatkui ja jatkui. Siinä sodittiin lopulta kymmenen kesää.

Rakas näytelmä oli myös Luulosairas Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kuoppala sai roolista Minnojen palkinnonkin.

– Vaan sellainenhan tämä ammatti on, että välillä on vuoksia ja välillä luodetta. Että välillä kehutaan ja toisinaan haukutaan, mutta niistä kehuista saa sitten aina pontta jatkamiseen.

Yhdestä roolista Kuoppala on haaveillut pitkään mutta ei ole saanut sitä esitettäväkseen.

–  Havukka-ahon ajattelijassa on hyvä tarina. Vaan taitaa se nyt jäädä. Mutta ainahan voi tietysti haaveilla.

Viimeksi Kuoppala näytteli 2015 Pintaa syvemmällä tv-draamassa.

Ikkunanreunalla on kuvat Ellistä, Allista, Katista ja Lurusta. Ihan ensimmäisestä metsästyskoira Jakkesta ei ole kuvaa. " Mutta yhden kemiläisen kapakan seinällä sen kuva kyllä on, Kuoppala kertoo ja hymyilee tyytyväisenä." Kuva: Tiina Mutila
 

Kuoppala on ollut kahdesti naimisissa. Tyttäriä on neljä. Nyt hän elää leskimiehenä ja on tiiviisti yhteydessä tyttäriinsä, jotka auttavat päivittäisissä askareissa. Ei sillä, että hän välttämättä apua tarvitsisi.

Jo 89-vuotias mies ei syö lääkkeitä ja kauppakäynnit sekä koiran ulkoilutukset onnistuvat vaivatta.

– Kai sitä tässä ollaan ihan hyvässä kunnossa, kun ei tarvita mitään rollaattoreja vielä. Se on varmaan auttanut, kun olen aina ollut kova liikkumaan. Kyllä minä mielelläni nautiskelen vielä tätä elämää kun olen näin pienillä vaurioillakin tänne asti päässyt, hän letkauttaa.

– Mieli tekisi vielä jänismetsälle, mutta sinne jalka ei taida enää nousta.

Kuoppala laskeskelee ampuneensa noin 500 jänistä. Moni on päätynyt pataan sipulin ja sianlihan kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Viihde

17.11.2019 Sutkaus

16.11.2019 Sutkaus

15.11.2019 Sutkaus

14.11.2019 Sutkaus

13.11.2019 Sutkaus

12.11.2019 Sutkaus

Sutkaus

10.11.2019 Sutkaus

Kätfish julkaisi debyyttialbuminsa – Laulaja levystä: Rempseää twistiä ja muutama syvällisempi kappale

9.11.2019 Sutkaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.