Millä välineillä 1500-luvun suomalainen sytytti nuotion? Veikko vastaa

Lorem ipsum, lukijat.

Näillä sanoilla alkava erikoinen teksti tulee toisinaan vastaan mainoksissa (usein keskeneräisinä liikkeelle lipsahtaneissa) tai tietokoneohjelmien malliteksteissä. Mistä se on peräisin ja onko se ihan hölynpölyä vai oikeaa latinaa, miettii Muspi Merol.

Lorem ipsumia on käytetty jo kauan painoalalla ja graafisessa suunnittelussa. Ideana on katsoa merkityksettömän ”hömppätekstin” avulla, miltä jokin suunniteltu sivu tai tekstitila näyttää valmiina.

Tekstin voi sanoa olevan melkein oikeaa latinaa. Sen lähtökohtana on ollut osa roomalaisen filosofin, poliitikon ja puhujan Marcus Tullius Ciceron (106 eaa – 43 eaa) teoksesta De finibus bonorum et malorum (Hyvän ja pahan korkeimmasta asteesta).

Sanoja ja lauseita on kuitenkin pätkitty ja vaihdeltu ja keksitty joukkoon uusia, jotka eivät välttämättä tarkoita mitään. Puhdasta Ciceroa tämä täyteteksti ei siis ole. Esimerkiksi kuuluisa alku ”lorem ipsum” on itse asiassa kylmästi katkaistu ”dolorem ipsum”.

Tekstistä on myös lukuisia versioita, joille yhteistä on vain rimpsun alku. Esimerkiksi näin: lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Morbi ac orci ac lectus volutpat bibendum.

Polttava aihe on seuraavakin. Millä välineillä 1500-luvun suomalainen sytytti nuotion, Sytkäri kysyy. Olisiko noita välineitä saatavissa nykyään?

Ennen tulitikkujen keksimistä tulentekoon käytettiin tuluksia: pala rautaa, toinen piikiveä ja herkästi syttyvää taulaa, jota saatiin koivun kyljessä kasvavasta pahkamaisesta taulakäävästä. Raudalla iskettiin piikivestä kipinöitä, jotka hyvällä onnella sytyttivät taulan kytemään.

Perinteisten tulusten ainekset eivät niin kummoiset ole, mutta piikiveä ei Suomen luonnosta löydä (vaikka se onkin meillä yleisen kvartsin muunnos). Retkeilytarvikkeita myyvistä kaupoista saa myös hieman modernisoituja tuluksia, joilla tuli syttyy varmemmin kuin puroon mötkähtäessä kastuneilla tikuilla.

Lopuksi: tiesittehän, että Cicero liittyy muutenkin kirjapainoalaan? Kahdentoista ranskalaisen pisteen (1 pt = 0,376 mm) kirjasinkokoa on typografiassa tavattu kutsua ciceroksi.

Voit lähettää Veikolle palautetta tai kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat / Päivyri, PL 68, 70101 Kuopio tai veikko.virtanen@savonsanomat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Viihde

5.7.2020 Sutkaus

4.7.2020 Sutkaus

3.7.2020 Sutkaus

2.7.2020 Sutkaus

1.7.2020 Sutkaus

30.6.2020 Sutkaus

29.6.2020 Sutkaus

28.6.2020 Sutkaus

27.6.2020 Sutkaus

26.6.2020 Sutkaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.