Musaa suoraan sankoon?

Tänä vuonna määritelmän latasi julkisuuteen Idols-voittaja Ari Koivunen , joka rääväsuiseen tapaansa lahtasi Anna Abreun levyn KP:ksi.

Kyseessä ei ole uusi genre tai musiikkityyli vaan puhtaasti makuasioihin nojaava käsite. Jotain musiikkia kun ei voi kuvailla muuten kuin KP:ksi, eli kuulematta paskaksi. Mäntysuopasuille KP on synonyymi musiikille, joka joutaa suoraan roskikseen.

Musiikkihifistelijöiden pöydässä KP koputtelee kuin virkaintoinen tv-lupatarkastaja, mutta kuinka KP-viitta sopii ammatikseen levyjä kritisoivan harteille?

Voihan se olla hyvä bändi

Levyarvioiden kirjoittamisen pointtina ei ole mukavan ihmisen maineen hankkiminen vaan näkemyksien kertominen, muistuttaa yli kymmenen vuotta kriitikkona ja musiikkitoimittajana kulkenut, Sue-lehden nykyinen toimituspäällikkö Ari Väntänen , 34.

Herkästi barrikadeille kipuavilta artisteilta, faneilta ja levy-yhtiöiltä tämä unohtuu helposti.

- Aika ajoin arvosteluista joutuu myös keskustelemaan asianomaisten kanssa. Loukkaantuminen on ymmärrettävää ja kertoo pelkästään siitä, että musiikkiin suhtaudutaan intohimoisesti.

Sama pätee myös kriitikkoon. Kun musiikki on elämän tärkeimpiä asioita, ei huonoakaan levyä voi ohittaa ilman perinpohjaista kuuntelua ja taustatyötä. Väntäsen mukaan käsite "KP" sopiikin paremmin tavallisen musiikin kuuntelijan kuin kriitikon suuhun.

Vapaa-ajalla tilanne on toinen.

- Jokainenhan päättää itse, millainen musiikki on kuuntelematta paskaa. Minulle eniten KP:tä ovat huumoripunk, metsäfolk, suurin osa uudesta suomirockista ja "tuo bändi menestyi, yrittäkäämme tehdä jotain samanlaista, mutta huonommin" -genren edustajat, Väntänen kuvailee.

- Bändeistä top 5 -listalleni pääsevät Ripsipiirakka, Dream Theater, Radiohead, Iskias ja Ra. Niistä ei koskaan ole mihinkään. Radioheadia en tosin ole koskaan pystynyt kuuntelemaankaan, koska kypsyin median kritiikittömään suitsutukseen jo OK Computer -levyn ilmestyessä. Siinä on hyvä esimerkki KP-ilmiöstä. Tiedä, vaikka olisi hyvä bändi.

Väntänen kuitenkin lohduttaa, että myös KP-musiikkia soittavalla bändillä voi olla toivoa paremmasta.

- Alkaisivat vain soittaa musiikkia, josta minä tykkään. Toinen vaihtoehto on soittaa edelleen sitä musiikkia, josta niiden omat fanit pitävät.

Lisäväriä kritiikkiin

Rokkizinen toimituspäällikkö, Niko Ailamo , 25, haistaa koopeen jo levyn saatekirjeestä. Jos mainosmielessä naputeltu teksti on sävyltään persoonaton ja täynnä kakkendaalia, ohjautuu lätty suoraan b-listalle.

Aikaisemmin itsekin muusikkona rymynnyt, nyt nelisen vuotta kriitikkona pätenyt Ailamo ei näe KP-luokittelussa mitään pahaa. Päinvastoin, joskus KP-näkökulman käyttö on perusteltua jopa kriitikolta.

- Itse olen teilannut musiikkia kuulematta paskaksi vain värittääkseni arviota. Yleensä tuollaiset lausunnot napsahtavat bändeille, jotka tavoittelevat musiikillaan radiosoittoa ja jonkin tason mainstream-suosiota.

- KP-termillä saa myös houkuteltua hyvin kommentteja lukijoilta.

Omia KP-listoja hän ei silti huvikseen rustailisi, vaikka kaiken maailman crazy frogit, smurffit ja muut selkeästi musiikkia halventavat tuotteet Ailamo tietää paskaksi. Ihan ilman kuunteluakin.

- Seuraavana tulisivat tytöille suunnatut, vahvasti kauniisiin poikiin luottavat bändit, joiden kohdalla musiikin laadun suhdetta soittajien ulkonäköön voidaan pohtia. Sitten ovat nämä pitkän linjan bändit, joiden hittibiisit toistavat itseään, ja se vuonna miekka ja kivi julkaistu levy on legendaarisine biiseineen se ainoa oikea ja paras.

- Jokaisella ihmisellä on myös ne tietyt genret, joita ei vain voi sietää. Itse en ymmärrä klassista musiikkia.

Uusimmat

Viihde

17.01.2019 Sutkaus

IL: Kristiina Komulainen alkoi opiskella poliisiksi

16.01.2019 Toivanen

16.01.2019 Sutkaus

15.01.2019 Sutkaus

15.01.2019 Toivanen

14.01.2019 Sutkaus

13.01.2019 Sutkaus

Kun nahkapukunainen rimpauttaa, vastaaja kavahtaa – This is Jones, Mrs Jones

12.01.2019 Toivanen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.