Veikko vastaa

Hellurei, lukijat.

Siitä puhe, mistä puute, sanotaan.

Siitäkin huolimatta nyt puhutaan vielä niistä, mistä ei todellakaan ole puutetta.

Aivan oikein, hyttysistä.

Viimeksihän niistä oli jo puhetta, mutta nimimerkki Imetinkö turhaan jatkaa pohdintaa, ja ihmettelee, millä lihaksilla se itikka poraa reiän ihmisen nahkaan, kun se nimimerkilläkin on kuulemma melkoisen paksu ja känsäinen.

 

Hyttysen imukärsä on sen verran veikeä vekotin, että se toimii hyvinkin pienillä lihaksilla. Se ihon läpi menevä osa on niin ohut ja terävä, että sen tarvitsema reikä syntyy vaivattomasti.

Suomalaisten tutkijoiden tekemissä tutkimuksissa on havaittu, että hyttynen erittää pistokohtaan veren hyytymistä estävien aineiden lisäksi myös histamiinia, mikä laajentaa verisuonia ja samalla suurentaa ihon solujen välejä.

Kun seuraavan kerran hyttynen laskeutuu kädellesi ja valmistautuu poraustöihin, katselepas huviksesi hieman tarkemmin sen touhuja.

Sen päästä lähtevä imukärsä näyttää varsin paksulta, mutta se ei tosiaankaan sitä kokonaan työnnä sisuksiisi.

Imukärsän päällä on taipuisa ”suojus”, joka taittuu mutkalle siinä vaiheessa, kun sen sisällä oleva ”pora” menee ihon läpi. Vaikka tuo pora on minimaalisen ohut, sen sisälle mahtuu kaksi putkea, joista toista pitkin hyttynen erittää omia nesteitään porausreikään, ja toista pitkin imee verta omaan tankkiinsa.

 

Omituisten ötököiden parissa pysytään edelleen.

Antero on nähnyt mökillä hämärässä maassa loistavan pienen vihreän valon, joka pysyi paikallaan, ja ihmettelee nyt, mikä tuo on mahtanut olla.

Kiiltomatonaaras se siellä viestittää koiraille, että täällä olisi tarjolla suvunjatkamishommia.

Kiiltomato ei tarkkaan ottaen ole mato vaan kovakuoriainen. Naaraat ovat maksimissaan 25 millimetriä pitkiä, ja niillä ei ole siipiä. Koirailla on siivet, jotta ne pystyvät etsimään hohtavia naaraita.

Kiiltomato viettää suurimman osan elämästään toukkana – siitä varmaan on aikoinaan keksitty sille tuo mato-nimi.

Toukkakin pystyy heijastamaan hieman valoa, mutta ei läheskään niin kirkkaasti kuin aikuisnaaras.

Muutaman vuoden toukkana oltuaan kiiltomato koteloituu, ja kuoriutuu täyskasvuisena kuoriaisena.

Kuoriainen ei syö mitään ja elää vain muutaman viikon. Hedelmöityksen jälkeen naaras munii munat, sammuttaa valonsa ja kuolee pois.

 

Ja lopuksi: Tiesittehän, että on arvioitu, että 90 prosenttia syvällä meressä asuvista eliöistä tuottaa itse valoa tavalla tai toisella.

 

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat/Päivyri, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.