Veikko vastaa

Tervepä taas teille, arvon lukijat.

Hyttysiä on tänä kesänä inissyt Suomen suvessa tavallista enemmän. Kaikkien aikojen hyttyskesästä ei voi puhua, mutta normaalia vilkkaammasta kylläkin.

Nimimerkki Jos lehmät lentäis kyseleekin, että mikähän mahtaa olla itikoiden maksimilentonopeus.

–Eli kuinka lujaa täytyy kulkea, etteivät ne pysy perässä? Tosin tuleehan niitä vastaankin, pohdiskelee Jos lehmät lentäis.

Hyttyset tavoittavat kävelevän ihmisen, mutta normijamppakin voi karistaa ne kannoiltaan juoksemalla. Hyttynen ei pidä myöskään tuulesta. Jo viisi metriä sekunnissa puhaltava tuuli pysäyttää verenimijän lennon.

Hyttystietoa vielä sen verran, että Suomesta löytyy tällä hetkellä reilut 40 eri hyttyslajia. Ihmisverta himoaa 10–15 lajia. Ikävimpiä ovat muun muassa metsähyttyset ja korpihyttyset.

 

Yleisurheilun EM-kisat päättyivät juuri ja olympialaiset lähestyvät. Siksipä onkin syytä vastata urheiluaiheiseen kysymykseen. Penkkiurheilija haluaa tietää, miksi yleisurheilussa, pyöräilyssä, luistelussa ja raveissa kierretään rataa aina vastapäivään.

 

Vastapäivään kiertäminen juontaa juurensa antiikin olympialaisiin. Sieltähän ovat lähtöisin useimmat urheiluun liittyvät säännöt ja käytännöt.

Antiikin aikana pitkät matkat juostiin suoralla, joka oli yleensä 192 metriä pitkä. Suoran molemmissa päissä oli tolpat, jotka piti kiertää.

Yhteentörmäyksiä syntyi, koska juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Siispä päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään. Oletettavasti valinta johtui siitä, että suurimmalla osalla ihmisistä oikea puoli on vahvempi ja tällöin on helpompi juosta vastapäivään. Tämä käytäntö on sittemmin säilynyt, vaikka juoksuratojen muoto on muuttunut.

 

Myös antiikin valjakkoajoissa rata kierrettiin vastapäivään. Syynä tähän lienee ollut se, että vahvin, kestävin ja nopein hevonen sijoitettiin valjakon oikeaan laitaan. Oikeakätisen ohjastajan oli näin helpompi hallita valjakkonsa kulkua.

Raveja juostaan nykyisin toki myötäpäiväänkin. Tämä on yleistä varsinkin Ranskassa, mutta jonkin verran myötäpäivään kierretään Saksassakin.

 

Lopuksi: Tiesitkö, että vuosina 1912–1948 kesäolympialaisten yhteydessä järjestettiin myös taidekilpailut. Suomalaiset menestyivät taidekisoissa varsin hyvin. Kultaa voittivat kirjailija Urho Karhumäki, runoilija Aale Tynni ja arkkitehti Yrjö Lindegren.

 

Voit lähettää Veikolle palautetta ja kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat/Päivyri, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Viihde

23.9.2019 Sutkaus

22.9.2019 Sutkaus

21.9.2019 Sutkaus

Taas on kaloilla kokoa – uistimeen tarttui 1,5-kiloinen kuhakörmy, katso kuvat eri saaliista!

20.9.2019 Sutkaus

Seiska: Jäyhä savolainen toimitusjohtaja on mysteerimies myös vaimolleen

19.9.2019 Sutkaus

18.9.2019 Sutkaus

Juhani, 29, huomasi, että ihminen luo itse rajoitteensa – nyt mies lähtee kiertämään maailman ympäri ilman lentokonetta

17.9.2019 Sutkaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.