Veikko vastaa

Tervepä taas, ja hyvää kuluvaa vuotta.

Sehän näillä nykyisillä vuosilla tuntuu olevankin yhteistä kenkien, vaatteiden, kodinkoneiden ja muiden tavaroiden kanssa, että ne kuluvat loppuun yhä nopeammin. Kestiköhän viime vuosi edes kahtatoista kuukautta?

 

Yleinen sanonta ”halki, poikki ja pinoon” askarruttaa Aatamia, joka epäilee ettei moinen onnistu edes nykykoneilla. Siis niin, että halkaistaan kokonainen koivunrunko ensin, ja pätkitään se vasta sitten haloiksi pinoon.

Polttopuiden teko tietenkin on suoraviivaisen sutjakkaa toimintaa kuvaavan sanonnan taustalla, mutta nykyään sitä käytetään niin moniin asioihin, että jotkut varmasti voidaan halkoa ennen katkomista.

Kun mottimetsiin oli parempi tuntuma, sanonta on voinut kuuluakin ”poikki, halki ja pinoon”. Sanoja maistelemalla huomaa pian, että lausahdus tuntuu luistavan liuhakammin nykyisessä muodossaan. Sanojen pituudet, rytmi ja peräkkäisten p-sanojen alkusointuisuus vaikuttavat.

Sanotaanpa sitten miten päin tahansa, pääasia että puita riittää, kun pakkaset tulevat.

 

Ilma, ruoka, juoma tai uimavesi on joskus kuin linnunmaitoa, sanotaan. Mutta mistä moinen sanonta, kun maitorauhanen taitaa olla vain nisäkkäillä, nimimerkki Piimee kyselee.

Siitäpä se sanonta taitaa juuri johtua. Linnunmaidon on ajateltu olevan jotain ylimaallisen pehmeää, lämmintä ja makoisaa, äärimmäisen harvinaista herkkua.

Jännä juttu kuitenkin on, että linnunmaitoa onkin olemassa.

Muutamat lintulajit tuottavat kuvussaan maidonkaltaista nestettä poikasilleen niiden ensimmäisten elinviikkojen aikana. Kyyhkysen maidossa on enemmän proteiineja ja rasvaa kuin lehmän tai ihmisen maidossa. Flamingon maito on kuulemma vielä rasvaisempaa.

Mausta en osaa sanoa, enkä tiedä onko sanonnan keksijäkään päässyt moista maistamaan.

Linnunmaidon makuun voi päästä myös etsimällä unkarilaisen keittokirjan. Suosittu jälkiruoka madartéj eli linnunmaito tehdään maidosta, kananmunista ja sokerista ja maustetaan vaniljalla.

Linnunmaidoksi kutsutaan myös Ornithogalum- (eli linnunmaito) -sukuun kuuluvia liljakasveja, tähdikkejä. Ehkä niiden valkoiset kukat ovat tuoneet nimeäjien mieleen maitopisarat metsän keskellä.

 

Lopuksi: tiesittekö, että Intia on maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman suurin maidontuottaja? Koko maailman maidontuotanto on 727 miljoonaa tonnia (2011). Linnunmaitoa ei ole laskettu mukaan.

 

Voit lähettää palautetta ja kysymyksiä osoitteella veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai Savon Sanomat/Päivyri, PL 68, 70101 Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Viihde

23.10.2019 Sutkaus

22.10.2019 Sutkaus

Suomalaisen Jonin eroottiset piirustukset naisista pääsivät Lontoon huippunäyttelyyn

21.10.2019 Sutkaus

Iisalmen ihme Miska Kajanus, kerro ihmeessä, mihin ihminen tarvitsee kauhuleffoja?

20.10.2019 Sutkaus

19.10.2019 Sutkaus

Karita Tykkä uudessa kirjassaan: ambulanssi kiidätti 140 km/h Mannerheimintietä pitkin sairaalaan – oli 3 päivää tajuttomana

29.8.2019 Sutkaus

18.10.2019 Sutkaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.