Veikko vastaa

Kansalaiset, medborgare! Aloitamme juhlallisesti, sillä nimimerkki Kekkonen, kekkonen, kekkonen on tiedustellut, ovatko Suomen presidentit aina pitäneet julkisen uudenvuodenpuheen vai onko tapa vasta tv-ajan tuotetta.

Ihan alusta ei aloitettu, mutta varhain kuitenkin. Ensimmäisen tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen piti P.E.Svinhufvud 1.1.1934. Alkuaikoina puheet radioitiin. Ensimmäisen tv-puheen piti Urho Kekkonen 1958.

Kieppuvan koiran arvoitus saa lisävalaistusta Pekalta ja Ossilta. Molemmat ovat sitä mieltä, että koiran pyöriminen makuulle ruvetessa on ikiaikaista vaistoa. Koira, omaa sukua susi, talloo makuupaikaltaan oletetut heinät unta häiritsemästä.

Minkähänlaisia muinaisvaistoja meille on jäänyt? Minusta ainakin banaanit ovat sangen hyviä...

Innokkaana leipurina hiivan alkuperä ja historia on alkanut kiinnostaa, Marja-Maija kirjoittaa.

Mikäpä ettei, aikamoinen ihmeainehan se onkin. Hiivat ovat yksisoluisia eliöitä, sieniin kuuluvia. Niitä tunnetaan tuhatkunta erilaista. Leivinhiivan laji on Saccharomyces cerevisiae, ja nimessä yhdistyvät osuvasti sokeri, sieni ja maatalouden jumalatar Ceres.

Hiivasolut siis ahmivat sokeria, vettä ja happea, kasvavat ja jakautuvat ja tuottavat oheistuotteena hiilidioksidia, joka kohottaa pullan (ja sopivissa oloissa alkoholia, jolla on muita kohottavia vaikutuksia). Jakautuminen tapahtuu hyvissä oloissa 2-3 tunnin välein. Hiivatehtaassa kasvatetaan noin viikossa 200 gramman hiivaviljelmästä lähes 200 tonnia tuorehiivaa. Aika haipakkaa.

Kaupassa myytävät hiivakuutiot koostuvat yhteenpuristetuista hiivasoluista. 50 gramman paketissa niitä on noin 500 miljardia. (En ole itse laskenut, mutta hiivanvalmistaja väittää niin.)

Hiivan käyttö keksittiin tietenkin vahingossa tuhansia vuosia sitten. Ilmeisesti vilja pääsi lämpimässä käymään ennen paistamista ja tuloksena syntyi ensimmäinen kuohkea leipä. Hiivojahan on luonnostaan ympäristössä.

Hieroglyfien perusteella homma on ollut ainakin egyptiläisten hanskassa noin 5000 vuotta sitten. Leipää ja olutta osattiin siis tehdä vuosituhansia, vaikka hiivan olemuksesta ei tiedetty varsinaisesti mitään. Vasta 1859 vanha kunnon Louis Pasteur, se maidon pastöroinnista eli kuumennuskäsittelystä tuttu, tunnisti hiivat eliöiksi.

Jästipää (jäst = hiiva ruotsiksi) ymmärretään nykyisin hidasälyiseksi tai jääräpäiseksi. Alkujaan sana tarkoitti juopunutta, "pienessä hiivassa" olevaa. Ja kun vielä muistamme Harry Potter -kirjojen tylsät ja taikomiskyvyttömät jästit, voimme todeta vastaukseni paisuneen kuin pullataikina. Sen se hiiva saa aikaan.

Possun filee sulaa jääkaapissa vajaassa vuorokaudessa, mutta jääkaappikylmään veteen upotettuna 4-5 tunnissa, toteaa Make, ja kysyy mistä on kysymys.

Kysymys on siitä, että lämpö siirtyy vedessä tehokkaammin kuin ilmassa. Asiantuntijat kuitenkin suosittelevat lihan hidasta sulattamista jääkaapissa, jotta lihassolut eivät rikkoudu ja nesteet vuoda ulos.

Lopuksi: tiesittehän, että asuntojen lämmityksessä suosituiksi tulleet lämpöpumput ovat kuin suuria jääkaapin koneistoja, jotka pumppaavat auringon tuottamaa lämpöä maasta, ilmasta tai vedestä.

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Viihde

26.5.2020 Sutkaus

25.5.2020 Sutkaus

24.5.2020 Sutkaus

23.5.2020 Sutkaus

21.5.2020 Sutkaus

20.5.2020 Sutkaus

19.5.2020 Sutkaus

18.5.2020 Sutkaus

17.5.2020 Sutkaus

16.5.2020 Sutkaus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.