Veikko vastaa

Hellurei. Mennään suoraan ytimeen - atomin ytimeen.

Selitykseni ydinvoimalan toiminnasta jäi yrityksestä huolimatta vähän vajavaiseksi, kuten Deuterium aiheellisesti huomauttaa.

Kerrataanpa siis vielä, mitä vesi tekee kevytvesireaktorissa.

Ensiksikin vesi toimii hidasteena halkeavasta uraaniatomin ytimestä sinkoaville neutroneille. Ilman hidastamista neutronit ovat niin nopeita ja niin harvassa, että niillä on suuria vaikeuksia osua toisiin atomiytimiin, eikä ketjureaktio pysy käynnissä.

Näin siis ydinreaktio pysähtyy, jos vesi häipyy reaktorista. Fukushiman ongelmatkin ovat johtuneet vain "jälkilöylyistä".

Veden toinen tehtävä on lämmönsiirto. Se sekä jäähdyttää reaktorin ydintä että välittää energiaa turbiineille, joilla ydinsähköä tuotetaan. Painevesireaktorissa (kuten Loviisassa) on niin kova paine, ettei 300-asteinen vesikään kiehu. Siellä turbiineja pyörittävä höyry tuotetaan erillisillä lämmönvaihtimilla.

Kiehutusvesireaktorissa (esim. Olkiluodossa) paine on alempi ja turbiineja kieputetaan suoraan reaktorin tuottamalla höyryllä.

Varsinainen tehonsäätö tehdään vesihidasteisissakin reaktoreissa säätösauvoilla. Ne on tehty yleensä teräksestä ja tehokkaasti neutroneja sitovista aineista, kuten boorista, kadmiumista tai hafniumista. Reaktorin pysäyttämisessä voidaan käyttää apuna myös siellä olevaa vettä: pumpataan sekaan boorihappoa neutroneja nappaamaan.

Yhtä haastava kysymys on myös Petri Pöyryllä. Miksi kaupoissa on vain 2. luokan sipulia eikä ykköstä ollenkaan?

Ensimmäisen luokan vaatimukset ovat niin tiukat, että käytännössä kaikki suomalainen sipuli pakataan 2. luokan merkinnällä. Syy ei yleensä ole sen kummempi kuin uloimman kuoren repeytymät tai hankaumat tai se, että pakkauksen sipulit eivät ole samankokoisia.

Kasvikunnassa pysyäksemme Siiri kysyy, mistä New York on saanut kutsumanimen Big Apple eli Iso Omena.

Kuten aina, selityksiä on valittavaksi asti, lama-ajan katuvarsien omenankaupustelijoista harlemilaiseen yökerhoon ja 1930-luvun muotitanssiin.

New York Cityn historiaseuran mukaan Big Applen ja New Yorkin yhdisti 1930-luvun alussa kolumnisti John J. FitzGerald, joka oli kuullut nimityksen laukkaratojen mustilta tallipojilta. Kaupunki oli niin iso ja täynnä mahdollisuuksia, että sitä nimitettiin Isoksi Omenaksi.

Varsinaisesti nimen tekivät sitten suosituksi 30-40-lukujen jazzmuusikot.

Lopuksi: tiesittehän, että New Yorkin eurooppalaisen asutuksen perustivat hollantilaiset turkiskauppiaat 1613?

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.