Veikko vastaa

Heinäkuun hei, lukijani.

Nimimerkki Tarkkanalaatikko huomauttaa ajankohtaisesti, että joko kuukausien paikkoja tai nimiä olisi syytä vaihtaa, koska nykyään heinätyöt on usein tehty jo ennen kuin heinäkuu alkaakaan.

Näinhän se on. Ennen vanhaan heinätöihin lähdettiin monesti vasta heinäkuun jälkipuolella. Lajikkeet, lannoitus ja menetelmät ovat kehittyneet. Heinää saadaan enemmän, vaikka se korjataan aiemmin.

Oleellista on myös, että rehu on valkuaispitoisempaa, kun sen ei annata kasvaa yli-ikäiseksi.

Kysyjä kummastelee myös kulmikkaiden heinäpaalien häviämistä maisemasta - aika nopea teknologian muutos niinkin vanhassa lajissa kuin heinänkorjuu. Pelloilla näkee enää isoja, muoviin peitettyjä "dinosauruksen munia".

Totta. Perussyyhän on se vanha tuttu talous. Pienpaalien käsittely vaatii työtä ja aikaa. Maalla ei enää ole tarpeeksi työvoimaa, kun karjatilojen peltoalakin on EU-aikana kasvanut.

Onko heinäntekotekniikan kehitys sitten ollut nopeaa vai hidasta? Ensimmäinen traktorivetoinen paalauskone on yhtä vanha keksintö kuin tietokone. Pienpaaleja automaattisesti pyörittelevä masiina tuli markkinoille 1940 ja ensimmäinen pyöröpaalain 1947.

Samaan aikaan toisaalla: heinäseiväs levisi yleiseen käyttöön koko Suomessa vasta suunnilleen samoihin aikoihin. Toki niitä oli käytetty jo paljon aiemminkin, mutta olipa paalauskoneitakin jo 1800-luvun lopulla. Kone seisoi paikallaan, heinät syötettiin ja paalit sidottiin käsin.

Otetaanpa pinosta vuoroaan odottanut Matin kysymys Japanissa keväällä tapahtuneesta maanjäristyksestä. Uutisissa kerrottiin tuolloin, että järistyksen seurauksena maapallon napojen välisen kuvitellun akselin kallistuma suhteessa auringon kiertorataan muuttui.

Joten mihin suuntaan muutos tapahtui, ja saammeko täällä pohjan perillä lämpimämpiä kesiä vai kovempia talvia, Matti kysyy.

Kuluneessa kesässä ei ainakaan ole ollut suurempaa valittamista, mutta eipä siihen taida olla järistyksellä juuri osuutta. Italian geofysiikan ja vulkanologian instituutti arvioi maaliskuussa maan akselin siirtyneen noin kymmenen senttiä Sendain järistyksen seurauksena.

Mitään merkitystä sillä ei ole. Kallistuman muutos on vain noin asteen kymmenestuhannesosa. Maan pyörimisliike on muutenkin hiukan epätasaista, ja kuviteltu akselinpää vaeltaa vuosien mittaan kymmeniä metrejä.

Lopuksi: tiesittekö, että Saksan sotilasmenot yli satakertaistuivat (dollareina) vuodesta 1931 vuoteen 1939? Eipä siitä mitään hyvää seurannut.

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.