Vietti vie, minä seuraan

Kerrostalo Pohjolankadulla. Toinen kerros. Ovessa lukee Pirttikangas-Haapalainen. Juliuksen pitsa paistuu uunissa. Jätskikakku odottaa korkkaamistaan. Sumppi tuoksuu.

Pekka istuu mustalla tuolilla. Katariina ei ole kotona. Liekki litkii kupistaan kisunlimua.

Mustalaisperheeksi Pekka Pirttikangas pesuettaan nimittää. Naurahtaa ja nykäisee otsaa.

Pitsa on valmis.

Kaikki on jotenkin, tuntuu, hyvin.

Historia kohtaa nykyminuuden

Cosmo Jones Beat Machine -yhtyeen laulaja-kitaristi Pekka Pirttikangas, 31, on juuri tullut töistä kotiin. Hän on ollut kolme vuotta Oikean Aseman palveluksessa.

- Teen mainostuotantoa ja omaa Pekan ja Mikan rytmikerho -ohjelmaa Mika Sonnisen kanssa. Soitamme musiikkia, jota ei radiosta normaalisti kuule. Ja se on hemmetin hieno asia, että tuommoiseen annettiin mahdollisuus.

Ei soi radiossa Cosmojenkaan musiikki. Se on erilaista.

- En näe mitään tarkoitusta musiikilla, jolla ei ole periaatteellista lähtökohtaa. Stilisoitu nykypop on pelkkää pintaa. Olen luonteeltani musiikkinatsi, Pirttikangas sanoo ja jatkaa:

- Tahdon kuitenkin pitää kanavat auki musiikille. Onhan esimerkiksi Sugababesin Red Dress oikeasti hyvä biisi, Pirttikangas naurahtaa.

Pekka Pirttikankaan omat periaatteet lauluntekijänä perustuvat rootsmusiikkiin.

- Pohjat ovat delta bluesissa, afroamerikkalaisuudessa, alkuperäiskansojen primitiivisessä musiikissa. Alkukantaiset vietit ja vaistonvarainen toiminta viehättävät meikäläistä musiikin ja taiteen saralla. Se mytologian maailma on loputon suo, mutta en minä kappaleita tehdessä varta vasten niihin perehdy. Sanat syntyvät väläyksistä ja törmäyskohdista omiin fiilikseen.

Hitaampaa, vaanivampaa

Varpaisjärvellä nuoruutensa asuneen Pirttikankaan avopuoliso Katariina Haapalainen soittaa urkuja The Micragirlsissä. Pariskunnan poika, 11-vuotias Julius, ei kuitenkaan tunnustaudu musikaaliseksi, vaikka isä muuta väittääkin.

Mutta cd-soitin Juliuksella on, synttärilahjaksi saatu. Nyt sen sisuksista soi Cosmo Jones Beat Machinen keväällä julkaistavan levyn raakaversio, joka tottelee nimeä Belzeboogie.

Sävyiltään tuleva kaunokainen on viipyilevämpi kuin edelliset.

- Rokkirämistelyjä on tullut tehtyä tarpeeksi, mutta on tässä niitäkin toki, Pirttikangas sanoo. Naputtelee soittimesta kappaleen, josta on innoissaan. Emerald city lukee biisilistassa. Pirttikankaan ääni hiipii vaaniskellen, murahtelee sielukkaasti, melkein manaten.

- Eihän lauluääneni ole minulle luonnollinen, mutta ei sen tuottaminen enää tunnu pahalta. Äänihuulet ovat kai menneet jo viimeisen päälle piloille.

Eikä omatoimimuusikon ääni ole ainoa, joka saattaa joskus touhusta kärsiä. Sen todistaa Temptation of job -kappaleessa soiva polkuharmoni, joka löytyi aikoinaan jokaisen arvonsa tuntevan peruskoulun juhlasalista. Nyt sellainen jököttää kolmion olkkarissa.

- Kierrätyskeskuksesta tuon löysin. On muuten veemäinen roudattava, kämpän isäntä naurahtaa. Tapailee muutaman soinnun kitarastaan. Irrottaa cd-soittimen johdon, antaa kapineen takaisin pojalleen.

- Nyt voi Julius kuunnella vaikka Teletappi-levyä. Sekin meiltä löytyy. On muuten ihan aliarvostettu levy. Se toimii hyvin vaikka keikkabussissa, ainakin silloin, kun haluaa auton äkkiä tyhjennettyä.

Uusimmat

Viihde

21.01.2019 Sutkaus

20.01.2019 Sutkaus

The Sun: Spice Girls pyysi Saara Aaltoa mukaansa kiertueelle korvaamaan puuttuvaa laulajaa

19.01.2019 Toivanen

19.01.2019 Sutkaus

18.01.2019 Sutkaus

18.01.2019 Toivanen

Suomen paras tanssipaikka löytyy Kuopiosta – listalla muitakin suosikkiravintoloita Savosta

17.01.2019 Sutkaus

IL: Kristiina Komulainen alkoi opiskella poliisiksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.