Voiko Suomen presidentti erottaa eli ilman vallankumousta

Heipä hei taas, lukijat.

Pari viikkoa sitten vastasin kysymykseen presidentin eroamisesta. Tästäpä Matti jatkoikin pohdiskelua: voidaanko Suomen presidentti erottaa parlamentaarisin keinoin eli ilman vallankumousta, vaikka omaa eroilmoitusta ei tulisikaan?

Presidentin erottamisesta ei tosiaankaan perustuslaissa säädetä, kuten Matti on todennutkin. Taka-ajatuksena on todennäköisesti ollut se, että millekään muulle elimelle ei kuulu kansan valitseman valtionpäämiehen irtisanominen.

Urho Kekkosen loppuaikoina lähipiiri kuulemma joutui pohtimaan, oliko presidentti enää siinä kunnossa, että kykenisi itse pyytämään eroa.

 

Vain jos tasavallan presidentti on syytettynä valtakunnanoikeudessa, hänen on pidättäydyttävä toimestaan prosessin ajaksi. Valtakunnanoikeuteen presidentti voi päätyä, jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo hänen syyllistyneen maanpetos- tai valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan – ei siis mistään tikkarin näpistyksestä.

Tällöin tehdään ilmoitus eduskunnalle, joka voi päättää syytteen nostamisesta 3/4 enemmistöllä.

 

Usein kuulee ja lukee puhuttavan laittomasta uhkauksesta, kirjoittaa Utelias Sinikka. Hänestä tuntuu, että uhkaaminen on aina laitonta tai ainakin väärin. Vai onko laittoman vastakohta laillinen uhkaus?

Laiton uhkaus on silloin, kun aseella tai muulla tavoin uhataan niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai jonkun toisen terveyden tai omaisuuden puolesta. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

Rikosmielessä laiton ei siis ole uhkaus, jota uhatun ei tarvitse pelätä tai ottaa tosissaan. Jos vanhemmat käskevät leikkiä kiltisti, tai joulupukki ei tuo lahjoja, heitä tuskin tuomitaan vankilaan.

 

Niinpä vain häipyvät kesän aurinkoiset päivät. Vieläkö syyskuussa kannattaa istua auringossa terveysmielessä, D-vitamiinia saadakseen, Mummo kyselee.

Siitä vain aurinkoon! Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomessa voi saada riittävän uv-sädeannoksen maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kun neljäsosa ihosta on auringolle alttiina puoli tuntia keskipäivällä.

Maan eteläosassa D-vitamiinin tuotannolle tarpeellista uvb-säteilyä saa helmikuusta marraskuuhun, kun aurinko ei vielä paista liian matalassa kulmassa. Pohjoisemmassa kausi on tietenkin lyhyempi.

 

Lopuksi: tiesittehän, että D-vitamiinia on muun muassa kalassa ja sienissä. Syysauringon hyödyn voi maksimoida menemällä ongelle tai sienimetsään.

 

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.