Hannu Soikkanen oli Varkauden tulkitsija

Professori Hannu Soikkanen poistui keskuudestamme toukokuun 9. päivä 2020. Hän oli syntynyt Kuusankoskella 4. elokuuta 1930.

Tehdastyöläisen perheeseen syntyneen Soikkasen polku johti akateemisiin opintoihin Turun yliopistoon, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1961. Väitöskirjassaan Soikkanen tarkasteli sosialismin tuloa Suomeen.Tutkimusta pidetään poliittisen historian klassikkona.

Väitöskirjan laatimisen aikoihin Soikkasella oli tekeillä myös toinen mittava hanke. Vuoden 1956 lopulla hän oli saanut tehtäväkseen Varkauden historian kirjoittamisen.

Aivan tyhjältä pöydältä Soikkanen ei tarvinnut aloittaa, sillä lehtori Helvi Stevens oli kerännyt jo usean vuoden ajan tutkimusaineistoa. Varkauden historia julkaistiin syyskuussa 1963.

Soikkanen itse kuvasi teoksensa verkkaista valmistumista seuraavasti: ”Ennalta arvaamattoman kauan olen joutunut askartelemaan Varkauden historian kimpussa. Nopeasti kasvaneen teollisen paikkakunnan elämä on ollut vaikeasti vangittavissa ja puristettavissa suppeisiin puitteisiin .

Varkauden historiankirjoitus käynnistettiin vaiheessa, jossa kauppala oli voimakkaasti modernisoitumassa. Historiaa tarvittiin paikallisen identiteetin rakennustyön tukipilariksi, jollainen korkeatasoisesta kirjasta tulikin.

Ristiriitojen ja poikkeavien tulkintojen välttämiseksi historiankirjoitukselle ei valittu lainkaan historiatoimikuntaa.

Soikkasen kertoman mukaan kauppalanjohtaja Eino E. Salmi oli epäillyt, että historiatoimikunnassa ei päästäisi yhteisymmärrykseen vuoden 1918 sisällissotatapahtumista.

Varkautelaista mielenmaisemaa Soikkanen sanoi ymmärtäneensä sikäli, että hän itse oli varttunut Kuusankosken teollisuustaajamassa.

Kuluneen sanonnan mukaan tutkijat seisovat edellisten tutkijasukupolvien harteilla. Näin olen itsekin asian kokenut jatkaessani Varkauden historiankirjoitusta.

Soikkasen historiateos loi vankan ymmärryksen paikkakunnan muutoksesta. 1900-lukua edeltäneet tapahtumat oli esitetty niin perusteellisesti, että uuden historiankirjoituksen oli perustellusti syytä suunnata katseensa myöhempiin vuosikymmeniin.

Kirjoittamani Varkautelaisten vuosisadan julkistamistilaisuudessa ja myöhemmin laatimassaan arvioinnissaan Soikkanen vertaili kahden historiakirjoituksen eroja ja yhtäläisyyksiä.

Soikkasen mukaan yhteiskunnan ja tutkimusmenetelmien muutoksen myötä etenkin arkielämää tarkasteltiin Varkautelaisten vuosisadassa uusin ottein, mistä kertoi jo teosten poikkeava nimeäminen.

Pienenä nyanssina Soikkanen mainitsi, että Vännin Lassin kuvan laittaminen historiakirjan takakanteen ei olisi mitenkään onnistunut hänen teokseensa.

Soikkanen seurasi Var-kauden tapahtumia historiateoksensa valmistumisen jälkeenkin. Hän esiintyi Warkaus-salissa vuonna 1998 järjestetyssä paikallisia tapahtumia käsitelleessä sisällissotaseminaarissa.

Tutkijan perusteellisuudella hän oli kerännyt esitykseensä lisäaineistoa ja teki uusia tulkintoja. Soikkanen kertoi, että Varkauden historian kirjoitusvaiheessa paikkakunnalla ei haluttu kertoa sisällissodan kauheuksista.

Soikkanen antoi tunnustusta omalle havainnolleni siitä, että runsaaseen verenvuodatukseen teollisessa yhdyskunnassa vaikutti kunnallishallinnon puuttuminen. Näin paikallinen sopimuksellisuus oli ohutta, mikä osaltaan selitti välien kärjistymistä ja väkivallantekoja.

Hannu Soikkanen toimi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosenttina vuodesta 1967 alkaen ja sosiaalihistorian professorina 1976-1993. Soikkanen oli tavattoman pidetty ja selkeäsanainen luennoitsija.

Tutkijana hän oli analyyttinen ja uusiin tutkimustulkintoihin nuorempia sukupolvia kannustava. Soikkasta muistaessamme mieleen nousevat hänen huumorintajuisuutensa ja hyväntahtoisuutensa, mutta myös perusteltu kriittisyytensä.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston professori ja osana tutkimustyötään paneutunut Varkauden muutosten jäljittämiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.