Korealla käpytikalla on ikävä tapa kähveltää lintujen munia ja pesäpoikasia evääksi omalle jälkikasvulleen

Käpytikka on korea ja temperamentikas lintu. Talvella ”käppäreiden” touhuja on hauska seurata piharuokinnalla. Keväällä ne hakkaavat vahvalla tikarinokallaan pesäonkaloita, joita kololinnut, oravat ja liito-oravat myöhemmin hyödyntävät koteinaan. Kesällä tikat kantavat poikasilleen monenmoisia tuhohyönteisiä.

Käppäreillä on kuitenkin yksi ikävä tapa, jota muut tikkalajimme eivät juuri harrasta: ne kähveltävät lintujen munia ja pesäpoikasia tuhdiksi evääksi omalle jälkikasvulleen. Linnunpoikasten tappaminen kuuluu oleellisena osana luonnon kiertokulkuun, harrastavathan sitä kirjosiepotkin vallatessaan tintinpesiä, mutta käpytikkojen saalistusvimma alkaa nykyisin olla jo kiusallisen määrätietoista.

Moni käpytikka, yleensä koiras, suorastaan erikoistuu sieppaamaan pesäpoikasia. Räkättirastaiden, peippojen sekä luonnonkoloissa ja pöntöissä pesivien tiaisten ja sieppojen poikaset kuuluvat makuun päässen tikan perusruokavalioon. Jotkut yksilöt eivät juuri muuta ruokaa aktiivisesti haekaan

Käppäri kuulostelee poikasten piipityksiä ja sujahtaa sitten pesäpöntölle niska kyyryssä viekkaan oloisena kuin noita-akka. Se napauttaa lentoaukkoa nokallaan, jolloin poikaset luulevat emon tulevan ja kurottavat korkealle. Silloin tikka iskee pikkuista päähän tai nappaa nokasta ja kiskoo ulos pöntöstä. Tikka lennähtää ”teurastuspölkylle” ja paloittelee saaliin emojen hätäillessä vieressä.

Jos pesäpönttö on ränsistynyt tai jokin sauma vähän irvottaa, käpytikka hakkaa lyhyessä ajassa pöntön seinään aukon. Kaiken kukkuraksi sinitiaiset rakentavat usein niin korkean pesän, että tikka yltää tarttumaan lentoaukolle kurkottaviin poikasiin, vaikka aukon halkaisija olisi vain 29-30 mm.

Suosituksia hieman korkeampiseinäinen, 27–28 millimetrin lentoaukolla ja suojapellillä varustettu kovaseinäinen lautapönttö tarjoaa melko hyvän suojan pikkutiaisille tikan hyökkäyksiltä, mutta viimeistään liki lentokykyisten poikasten viipyillessä uteliaina lentoaukolla käpytikka koettaa onneaan.

Pahimmassa tapauksessa tikka nappaa pöntöstä ulos pyrkivän emon. Tällöin koko poikue voi tuhoutua, etenkin jos uhrina on naaras. Koiras ei enää uskalla mennä pönttöön tai jumittuu kutsumaan naarasta.

Miljoonan pöntön tavoitteena oli korvata ihmistoiminnan aiheuttamaa kolopuupulaa, suosia tuholaisten ja itikoiden syöjiä sekä tarjota iloa pönttöpesijöille ja pöntönlaittajille. Kun ”tappajatikka” pesii lähistöllä, se koluaa itsepintaisesti läpi kaikki pöntöt aiheuttaen jatkuvan hälytystilan. Siitä on hauskuus kaukana.

Kun tikka-ahdistus iskee, on parasta tarttua päivittelyn sijasta laillisiin toimiin. Väkivallaton ratkaisu on metalliverkko, jonka silmäkoko on 4x5 senttiä. Siitä tiainen tai sieppo pujahtaa helposti läpi, mutta tikka ei. Eikä mahdu pitkäkyntinen oravakaan.

Suojaverkon pala kiinnitetään pönttöön joko nauloilla tai verkon ylä- ja alalaitaan pujotetuilla teräslangoilla siten, että verkko jää 6–10 sentin etäisyydelle lentoaukosta. Vaikka tikka olisi niin sinnikäs, että vääntäytyisi verkon sisään, emot ehtisivät havaita hyökkääjän ja varoittaa poikasia pudottautumaan pöntön pohjalle. Ja äkkiottoiselta käpytikalta pääsisi taas sarja ärhäköitä ärräpäitä.

Näin menetellen rauha palaa pihapiiriin ja tikka ruotuunsa toukansyöjäksi. Ellei se sitten pöntönlaittajaakin ovelampana otuksena juoni jo jotain uutta kujetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Keski-Savo

Murhilahteen ei tule kaupungin vesijohtoa – Vesilaitoksen toiminta-alue supistuu reunoiltaan

Karhun kunniaksi kunnon pidot – ikivanha metsäkansan perinne on elvytetty Keski-Savossa uudelleen eloon. Peijaiset veti Toukolan tuvan täyteen juhlaväkeä

Euroopan komissio päättää, saako Varkaus panna rahaa yhtiöihinsä

Warkauden Lehden ensimmäisissä uutiskuvissa nostettiin laiva jäistä – Vuonna 1920 leipäviljaa sai kortilla ja eduskunta keskusteli armahduslaista, mutta Varkaudessa oli tarjolla huvejakin

Maa siirtyy paikasta toiseen: uuden Prisman alta ajetaan 7 000 kuorma-autollista maata rautatien varteen

Viljat eivät kestä lumetonta pakkassäätä, eikä siitä mansikkakaaan tykkää

Seksuaalirikoksia ilmoitettiin enemmän, törkeitä petos- ja huumausainerikoksia huomattavasti viime vuotta enemmän

”Varkaus sopii minulle” – teatterista on kolmessa vuosikymmenessä tullut näyttelijä Annikka Kaistiselle kuin koti

Elämyksellistä järviluontoa – Rantasalmen Järvisydän valittiin vuoden kotimaan matkakohteeksi

Pohjois-Savon yrityksille ennätyssuuret rahoitukset valtiolta – "Osin kyse entistä isommista hankkeista"