Miksi työllisyysaste on huono, vaikka työttömyysprosentti laskee?

Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari luki melkoisia madonlukuja Varkauden valtuustolle viime vuoden tilinpäätöksen yhteydessä.

Viime vuoden 3,6 miljoonan euron alijäämä on jo sekin riittävän ikävä asia, mutta vielä huonommalta näyttää tulevaisuus. Tsupari ennusti, ei sentään seitsemää, mutta kuutta huonoa vuotta. Vähintään niin kauan hän ennusti kestävän, että kaupungin talous on saatu tasapainoon.

– Jos mitään ei tehdä, kuuden vuoden aikana ylijäämä on syöty, Tsupari sanoi.

Talouden tasapainottamisohjelman piti olla valtuustolla jo kesäkuussa, mutta se venyy nyt elokuulle. Silloin ohjelma on pakko hyväksyä, jos kaupunki aikoo hakea valtiolta avustusta.

Verotulo jenriittävyys huolestutti Esa Tuovi sta (kok.). Eläkeläisten osuus kaupungin veronmaksajina kasvaa ja työtä tekevien vähenee. Markku Kujanpää (kd.) kysyikin, mikä on kaupungin työllisyysaste?

Kaupungin työllisyyspalvelujen esimiehenä toimiva valtuutettu Pia Hedman (sd.) kertoi, että viime vuonna työllisyysaste oli reilut 62 prosenttia. Työttömyysprosentti ja työllisyysaste kertovat eri asioista, koska työllisyysasteessa ei ole mukana työllisyyspalveluissa olevia, joita ei lasketa työttömiksi.

– Palkkatuella on työllistetty hyvin, Hedman sanoi.

Lisää velkaa ei ole varaa ottaa. Kaupungin omat velat vielä kestetään, mutta lisätään tytäryhtiöiden velat, tilanne on huonompi. Velkaa on lähinnä Keski-Savon Teollisuuskylällä ja Wartalo Kodit Oy:llä.

Wartalon ongelmana on huonokuntoiset kiinteistöt ja asuntojen alhainen käyttöaste. Tsupari uskoi ongelmien ratkeavan, kun yhtiön hallitus päättää, mitä kiinteistöjä myydään ja mitä puretaan. Tilannetta helpottaa myös se, jos kaupunki pääomittaa yhtiötä miljoonalla eurolla, kuten on suunniteltu.

Teollisuuskylän tilanteesta puhuttiin enemmänkin, kun valtuusto hyväksyi yhtiölle annettavan 199 999 euron avustuksen.

Jaakko Ikonen (sd.) pyysi Teollisuuskylän toimitusjohtaja Jouko Laitista avaamaan, miten toiminta saadaan kestävälle pohjalle.

Akkutehdas on teollisuuskylän suurin ongelma, ja siihen Laitinen lupasi linjanvetoa elokuun aikana. Yksi tarjous on hylätty, toinen on tulossa ja kolmattakin odotellaan. Jos ostajaa konkurssipesälle ei löydy, tilaan etsitään muuta toimintaa.

Nyt myönnetyllä avustuksella pitäisi Laitisen mukaan päästä vuoden loppuun, ellei mitään yllättävää tapahdu.

Kaupungin henkilöstömenot ovat joka vuosi kaksi kertaa sairaalan investointi.

– Luulisi kiinnostavan, henkilöstöjohtaja Nina Holopainen sanoi.

Suurin huoli on sairaspoissaolojen kasvu. Holopaisen mukaan syihin ei päästä kunnolla kiinni, kun työterveyshuollosta ei saada tarvittavia raportteja. Erityisesti sivistyspuolella sairaspoissaolot ja myös työturvallisuusilmoitukset ovat lisääntyneet.

Holopainen kehui työntekijöiden asennetta.

– Meillä on vahva kehittämisote. Työntekijät ovat innostuneita ja kokevat saavansa vaikuttaa omaan työhönsä, Holopainen kertoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Keski-Savo

Karhun kunniaksi kunnon pidot – ikivanha metsäkansan perinne on elvytetty Keski-Savossa uudelleen eloon. Peijaiset veti Toukolan tuvan täyteen juhlaväkeä

Murhilahteen ei tule kaupungin vesijohtoa – Vesilaitoksen toiminta-alue supistuu reunoiltaan

Euroopan komissio päättää, saako Varkaus panna rahaa yhtiöihinsä

Warkauden Lehden ensimmäisissä uutiskuvissa nostettiin laiva jäistä – Vuonna 1920 leipäviljaa sai kortilla ja eduskunta keskusteli armahduslaista, mutta Varkaudessa oli tarjolla huvejakin

Maa siirtyy paikasta toiseen: uuden Prisman alta ajetaan 7 000 kuorma-autollista maata rautatien varteen

Viljat eivät kestä lumetonta pakkassäätä, eikä siitä mansikkakaaan tykkää

Seksuaalirikoksia ilmoitettiin enemmän, törkeitä petos- ja huumausainerikoksia huomattavasti viime vuotta enemmän

”Varkaus sopii minulle” – teatterista on kolmessa vuosikymmenessä tullut näyttelijä Annikka Kaistiselle kuin koti

Elämyksellistä järviluontoa – Rantasalmen Järvisydän valittiin vuoden kotimaan matkakohteeksi

Pohjois-Savon yrityksille ennätyssuuret rahoitukset valtiolta – "Osin kyse entistä isommista hankkeista"