Sankarikoira Lili huomasi tuhopolttajat ja pelasti talon väen – epäillyillä erimielisyyksiä asukkaan kanssa

Varkauden Könönpellossa syttyi torstain ja perjantain välisenä yönä tulipalo. Kaksikerroksisen omakotitalon seinä sytytettiin tuleen ilmeisesti palavan nesteen avulla.

Talon seinä mustui sytytyskohdasta noin neljän metrin korkeuteen asti.

Poliisin tiedotteen mukaan rikosnimikkeenä on tällä hetkellä tuhotyön yritys.
 

Poliisi on ottanut kiinni kaksi vuonna 1986 syntynyttä miestä ja yhden vuonna 1977 syntyneen naisen epäiltynä tuhopoltosta. Epäillyt ovat kotoisin Varkaudesta ja Heinävedeltä.

Poliisi on kuulustellut epäiltyjä alustavasti. Rikoskomisario Harri Pöystin mukaan teon motiiviksi epäillään riita-asiaa.

– Ilmeisesti yhdellä henkilöllä oli ollut erimielisyyttä talon asukkaan kanssa.

Laajempia materiaalivahinkoja ei tulipalossa päässyt syntymään.

– Auttajat pääsivät ripeästi paikalle eikä tuli päässyt leviämään ympäristöön.

Pöystin mukaan tuhopolton tarkemmat syyt selviävät tutkimuksien edetessä.
 

Tulipalo saatiin nopeasti sammutettua ripeän toiminnan tuloksena. Vaarana oli palon leviäminen räystään alle sekä lähiympäristöön.

Ensimmäisenä palon huomasi 6,5-vuotias espanjanvesikoira Lili, joka herätti nukkuvan emäntänsä Oona Aholaisen.

– Aluksi ajattelin, että Lili on huomannut jäniksen tai jonkun muun eläimen ja aikomuksenani oli jatkaa unia, Aholainen muistelee yön tapahtumia.

Helteiden vuoksi olohuoneessaan nukkuneella Aholaisella oli suora näköyhteys vastapäiseen taloon, jossa tuhopoltto tapahtui.

– Päätin kuitenkin nousta ylös ja ikkunasta ulos katsoessani huomasin tiellä auton.

– Aivan pienen hetken kerkesin ihmetellä, kunnes roihahti, Aholainen kertoo.
 

Lähellä taloa kyykistellyt epäilty pelästyi ilmeisesti itsekin silminnähden liekkien suuruutta, jonka palon sytyttämisessä käytetty neste aiheutti.

Roihahduksen jälkeen puskasta kömpi ulos hahmo, joka kipitti auton kyytiin. Autossa istuivat mahdollisesti kaksi muuta epäiltyä.

Tuhopolttajan paettua paikalta Aholainen juoksi herättämään talon asukkaat ja rupesi alkusammutustöihin.

– Vettä alettiin juoksuttamaan roihuavalle seinälle. Pelastuslaitoskin saapui todella nopeasti paikalle.
 

Järkytyksen laannuttua on Aholaisella todellakin syytä olla ylpeä lemmikistään. Tuhopolton aikana talossa nukkui niin ihmisiä kuin lemmikkejäkin.

Voidaan hyvällä omallatunnolla todeta Lilin sekä Aholaisen mahdollisesti pelastaneen heidän henkensä.

Liikaa kunniaa Aholainen ei kuitenkaan rupea ottamaan.

– Naapurit olisivat tehneet koska vain samoin minulle, hän sanoo.

Pientä kunnioitusta lienee kuitenkin Lilille luvassa. Aholainen aikoo olla yhteyksissä Kennelliittoon ja anoa Lilille tunnustusta hienosta teostaan.

Tutkiessaan kunniamerkin hakemista, on Aholainen huomannut, ettei Lilin tapaus ole poikkeuslaatuinen Suomessa.

– On ollut suorastaan liikuttavaa lukea muiden kertomuksia ja huomata, miten koirat ovat pelastaneet ihmishenkiä.
 

Ennen mahdollisen tunnustuksen saamista on sankarikoiralle luvassa kuitenkin herkuttelua.

Naapurit ovat luvanneet Lilille koirankeksejä ja makkaraa. ”Loppuelämänsä kiitollisia” olevat naapurit ilmoittavatkin Lilin olevan tästä lähtien aina tervetullut heidän pihalleen kuin se olisi heidän oma koiransa.