Uutterasti kukkivista kurjenpolvista on moneksi – Suomessa kasvaa toistakymmentä luonnonvaraista lajiketta

Puutarhassani on useita perennaistutuksia, mutta eniten on viikatteella niitettävää luonnonniittyä. Niityt ovat kukkeimmillaan kesäkuun alusta juhannuksen tienoille.

Silloin kesätuulessa huojuvat valtalajeina puna-ailakit ja soreat violetinsävyiset metsäkurjenpolvet, joita juhannuskukiksikin kutsutaan.

Kurjenpolven kurkinimityksen sanotaan viittaavan kurjen nokkaa muistuttaviin suippukärkisiin lohkohedelmiin.

Itselleni tulevat lintuharrastajana mieleen myös kurjen koivet kasvin pitkänhuiskeista, nivelistä polveilevista varsista.

Kasvitieteilijä Linne totesi, ettei metsästä metsäkurjenpolvea komeampaa kukkaa löydykään. Kukkien väri vaihtelee mättäästä toiseen vaaleanpunaisista ja liki valkeista erisävyisiin sinisiin ja violetteihin.

Metsäkurjenpolvi on takuuvarma peruskukka luonnonläheiseen puutarhaan, jossa luonnonkukat saavat vapaasti rehottaa ja levitä. Se menestyy kosteassa multamaassa puolivarjossa ja jopa varjossa.

Kasvi leviää omin nokin rönsyistä ja siemenistä ja mättäitä voi helposti jakaa kukinnan lisäämiseksi ja uusien kasvupaikkojen luomiseksi.

Hoidoksi kurjenpolviniitylle riittää viikate ja heinäharava. Omalla niitylläni kurjenpolvimättäiden lomaan sitkeästi pyrkivät vuohenputket ja saniaiset poistan suorittamalla ensimmäisen valikoivan niiton kesäkuun lopulla ja toisen heinäkuun alkupuolella.

Kun metsäkurjenpolvien kypsät siemenet ovat valmiita singahtamaan maastoon, niitän alas myös kurjenpolvimättäät. Haravoin kaiken niittojätteen valleiksi, nostan heinähangolla kottikärryihin ja kuljetan tontillamme maatuvien risukasojen peitteeksi.

Aurinkoisella säällä kurjenpolviniityllä sukkuloivat mesipistiäiset ja perhoset sekä pari koristeheinäseivästä luovat leppeän lapsuusajan kesätunnelman. Niityn hoitoa lystimpää hyötyliikuntaa en tiedäkään.

Suomessa kasvaa toistakymmentä luonnonvaraista kurjenpolvilajia ja lisäksi on jalostettu lukuisia eri lajikkeita. Perinteisistä lajeista yksi upeimpia on paikka paikoin pientareille villiintynyt kyläkurjenpolvi.

Sen kesäkuun lopulla avautuvat violetinsiniset kukat ovat hieman suuremmat kuin metsäkurjenpolvella ja sillä on kauniin punainen ruska.

Se on rentovartinen ja voi venähtää liki metrin korkuiseksi, joten se sopii parhaiten taustakasviksi tai multavalle niitylle vapaasti leviämään.

Puutarhamyymälöissä on usein tarjolla suurikukkaista idänkurjenpolvea. Se kukkii uutterasti kesä-heinäkuussa. Jos poistaa kuihtuneet kukkavarret, näyttävää jälkikukintaa seuraa vielä elo-syyskuussa.

Idänkurjenpolvi tarvitsee muiden kasvien tukea, koska sillä on reunoille päin lamoava kasvutapa.

Matalakasvuiset lajit, kuten tuoksukurjenpolvi ja peittokurjenpolvi, sopivat maanpeitekasveiksi reunustamaan perennapenkkejä ja kulkuväyliä. Roosilla kukilla söpöstelevä neidonkurjenpolvi on talvenkestävä ja kasvutavaltaan siisti.

Lounais-Suomen lehtokallioilla harvinaisena kasvava purppurakukkainen verikurjenpolvi on krantumpi: se vaatii kalkitun hiekansekaisen kasvualustan ja aurinkoisen kasvupaikan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Keski-Savo

Warkauden Lehden 100-vuotisnäyttelyyn museossa voi kurkistaa myös videolla

Maakuntahallitus tyrmistyi Luken Halola-aikeista

Varkaus sai toisen apteekkinsa 90 vuotta sitten, ja toimilupa määräsi sen Pirtinvirran länsipuolelle – siellä se on pysynyt kaikkien kahdeksan apteekkarin aikana

Syystunnelmaa sadelintujen seurassa –  Onko tämä ”tynnyrioluen tiputtajan” viimeinen esitys tänä syksynä?

Varkaus veti parhaiten ylemmistä tutkinnoista – Sosiaali- ja terveysala oli Savonialla vetovoimaisin

Opi museossa viikot alkavat – Saavatko tämän päivän koululaiset Warkauden Lehden historian uutisjuttuihin aivan uudenlaisen näkökulman?

Puukauppa on tällä hetkellä levotonta – kauppaehdot ja HCV-alueet kummastuttavat

Metsätiloilla on myyjän markkinat - rantoja ei kaivata sen enempää kuin rakennuksiakaan

Köyhyys vaivaa vanhuksiakin – Takakonttikirppiksen tulot lahjoitetaan diakoniatyön kautta vähävaraisille ikäihmisille

Tätä mokaa voi vain pyytää anteeksi: toimitus onnistui kadottamaan koko viime vuoden kalansaaliin – silti WL:n perinteiseen kalakisaan on tullut ilmoituksia isoista kaloista