Ajoissa liikkeelle: Ennaltaehkäisevän työn tulokset ovat usein pitkään näkymättömissä, eikä toiminnan säästöjä saada tarkkoina euroina esiin

Näkökulma

Kuntien toiminnasta ja taloudesta puhuttaessa mainitaan usein ennaltaehkäisy ja sen merkityksellisyys. Vaikutettaessa erilaisiin asioihin ajoissa, voidaan estää, torjua ja vähintään lieventää monenlaisia negatiivisia asioita. Puhutaan, että sitä kautta voidaan myös säästää monenlaisia kertyviä kustannuksia. Puhumattakaan miten paljon hyvää se tuo inhimillisessä muodossa.

Se, että tässä päästään edes puhetta pidemmälle, on jo teko. Usein viimeistään kuntien tai valtion budjetti- ja talousarviovaiheessa käy punakynä ei lakisääteisten yli.

Ja onhan se ihan ymmärrettävääkin, jos talous on tiukka ja jostain on nopeasti leikattava. Ennaltaehkäisevän työn tulokset ovat usein pitkään näkymättömissä, eikä monestikaan pystytä tuomaan ennalta ehkäisevän toiminnan säästöjä tarkkoina euroina esiin.

Kuka esimerkiksi voi sanoa euroin, kuinka paljon säästetään peruskoululaisten päihdevalistuksella? Sitä, kuinka moni nuori vähentää päihteiden käyttöä, voidaan kyllä halutessa tuoda esille lukuina, mutta kuinka moni nuori jättää kokeilemattakin.

Ja mitä siitä seuraa, että päihteidenkäyttö vähenee tai jää kokonaan pois? Siinä mennään jo syvälle sosiaalisiin ja terveydellisiin syövereihin.

Ennaltaehkäisevä työ on myös vahvasti elinvoimaisuusasia. Terveessä ja elinvoimaisessa kunnassa kuntalaiset voivat hyvin, tulotasoon katsomatta. Ennaltaehkäisevä työ ja tekeminen tulisi nähdä siis koko kaupungin yhteisenä asiana.

Tämä olkoon vähän aasinsiltana paikalliseen Warkaus-korttiimme sekä osin myös muihin vastaaviin kortteihin, kuten Seniori- ja ERLI-kortit.

Warkaus-kortin kautta on ollut tarkoitus mahdollistaa liikunta- sekä vapaa-ajan toimintaa myös heille, joilla ei siihen muuten ole mahdollisuutta. Kortilla pääsee mm. uimahalliin, kuntosaliin, Soisalo-opiston kurssille tai teatteriin.

Tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Eli elinvoimaisuus.

Kustannukset aiheutuvat välillisesti liikunta- ja vapaa-aikapalveluille sekä osin myös sivistystoimelle. Kortin käyttö näkyy vajauksena muun muassa uimahallin lipputuloissa sekä Soisalo-opiston kurssimaksuissa. Tämä johtaa siihen, että toimintaa mahdollistavat tahot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa kustannusvajeen takia. Käytännössä tämä johtaa yleisesti toiminnan supistamiseen.

Esimerkiksi uimahallin osalta tulovajetta voidaan joutua paikkaamaan aukioloaikoja supistamalla, mikä taas vähentää muidenkin käyttäjien määrää – ja siten käyttö ja sitä myötä tulot edelleen pienenevät. Leikkuri karsii samalla myös muuta toimintaa.

Kenen asia ennaltaehkäisy on? Se on meidän jokaisen asia. Meidän kaikkien tulisi olla avoimia asiaan tarttumiselle, mikäli havaitsemme avun tai tuen tarvetta.

Jos puhutaan lasten henkisestä huonovointisuudesta, vastuu on sekä vanhemmilla ja muilla läheisillä sekä arjen ympäristöllä ja toimijoilla. Sama koskee myös työikäisiä sekä ikäihmisiä.

Harmillisen usein avoin välittäminen käännetään kyttäämiseksi ja toisten asioihin negatiivisesti puuttumiseksi.

Yksi keskeinen esimerkki ennaltaehkäisevän työn ja välittämisen merkityksestä on koulukiusaamisen estäminen. Surullisen usein syrjäytyneen sekä ongelmaisen nuoren tai nuoren aikuisen taustalla on pitkää kiusaamistaustaa.

Meidän jokaisen täytyisi olla tarkkana oman lapsen, läheisen tai tuttavan osalta, jos huomataan kiusaamista ja vastaavaa. Ei sitä voida jättää vain koulujen tai oppilaitosten henkilöstön asiaksi ja vastuuksi Viimeisin kärjistynyt esimerkki kiusaamisen vaikutuksesta koettiin viikko sitten Kuopiossa. Tausta varmaan moninainen mutta kiusaamisen merkitystä ei pidä vähätellä. Ollaan yhteisellä asialla.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (sd.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.