EU-vaaleissa tarvitaan vahvaa tunnettuutta ja tekemisen räyhäkkyyttä – seinäruusut eivät kisassa pärjää

Horisontti

Europarlamenttivaaleista ei tullutkaan EU-kriittisten juhlaa. Itse asiassa kävi toisinpäin.

Kokoomus, vihreät ja demarit kiilasivat perussuomalaisten edelle, vaikka moni povasi toisin. Perussuomalaisten vauhti oli vaisua: alle prosentin kasvu äänimäärässä oli puolueelle varmasti pettymys.

Kokoomuksen ”eurooppaosaajan” maine ei pettänyt ja puolue oli yhä selvä eurovaalien ykkönen, vaikka joutuikin tinkimään viiden vuoden takaisesta äänipotistaan.

Suurimman vaalivoiton vei vihreät, joka on nyt maan toiseksi suosituin EU-puolue ja nosti paikkamääränsä parlamentissa kahteen.

Vielä jokin aika sitten puolue kipuili pahan puheenjohtajakriisin ja laskevan kannatuksen keskellä. Vanhassa vara parempi, tuumasi puolue ja Pekka Haavisto on vienyt vihreät jo kahteen vaalivoittoon. No, entisen puheenjohtajan Ville Niinistön euroehdokkuudella oli toki myös osuutta eurovaalien menestykseen.

EU-vaaleissa on teemoja, jotka istuvat hyvin vihreille, etunenässä ilmastomuutos. Samalla logiikalla myös perussuomalaisten olisi pitänyt jytkytellä – maahanmuuttokysymykset, jos jotkut, ovat yleiseurooppalaisia kysymyksiä. Ensin vain pitäisi saada kannattajakunta uurnille.

Ei se onnistunut tälläkään kerralla – ei persuilla, eikä oikein hyvin muillakaan. Äänestäjiä oli hieman enemmän kuin viimeksi mutta 41 prosentin äänestysvilkkauden nousua 43 prosenttiin ei voi juhlia.

Äänimääräänsä onnistui kasvattamaan, vasten ennakko-odotuksia, myös demarit. Torjuntavoitto kuulsi selvänä huojennuksena puheenjohtaja Antti Rinteen äänessä keskelle hallitusneuvottelujen turbulenssia.

Huojennusta ei saanut keskusta, jonka eduskuntavaalien raju tappio toistui myös eurovaaleissa.

Äänimäärän lasku vei keskustalta yhden paikan mutta jätti kuitenkin vielä kaksi. Niistä toisen nappasi hienosti pohjoissavolainen Elsi Katainen.

Katainen teki hyvän ja näkyvän vaalityön ja onnistui profiloitumaan itäsuomalaisena ehdokkaana. Tätä kuvaa hyvin, että yläsavolainen ehdokas nousi vaalien toiseksi suosituimmaksi ehdokkaaksi ja nappasi lähes 450 ääntä kaupungista, jossa keskusta ei ole juhlinut koskaan. Eikä äänistä ole kuin alle sata Kangaslammilta.

Muuten itäsuomalaisten ääni ei parlamentissa kuulu. Paitsi jos sitä innostuu käyttämään kesäheinäveteläinen, kokoomuksen Petri Sarvamaa.

Kristillisdemokraattien Sari Essayh, yläsavolainen hänkin, keräsi hienon äänimäärän mutta pienestä puolueesta se ei riittänyt ponnahduslaudaksi.

Varkaus ei olisi Varkaus, jos voitto ei olisi ollut demareiden. SDP osuus äänistä oli eurovaaleissa lähes yhtä korkea kuin eduskuntavaaleissa. Varkautelaiset laukkaavat kohti eurooppalaisia haasteita Eero Heinäluoman ratsailla – lähes tuhat ääntä Varkaudesta on mukava potti jopa valtakunnan äänikuninkaan laariin.

Pietikäinen Sirpa, Niinistö Ville, Heinäluoma Eero, Huhtasaari Laura, Pekkarinen Mauri, Virkkunen Henna, Hautala Heidi... Uusien europarlamentaarikkojen rivistö kertoo ainakin sen, että menestykseen tarvitaan vahvaa valtakunnallista tunnettuutta ja tekemisen räyhäkkyyttä. Seinäruusut eivät tässä kisassa pärjää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.