Eikö meillä osata arvostaa ilmaista kouluruokailua: jopa 60 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää syömättä

Näkökulma

Kouluruokailu on puhuttaa tasaisin väliajoin. Keväällä siirtyminen etäopetukseen koronaepidemian hillitsemiseksi merkitsi kouluruokailun loppumista tai ainakin muutosta normaaliin ruokarytmiin.

Osalle nuorista kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria.

Monta kertaa unohdetaan, että Suomessa on ainutlaatuinen kouluruokailujärjestelmä, johon yhteiskunta panostaa satojamiljoonia vuodessa.

Sosiaalisesta asemasta riippumatta, ilmainen kouluruokailu on harvinainen, missä maailman kolkassa tahansa.

Kouluruokailulla on pitkät perineet. Suomessa on tarjottu maksutonta ruokailua kaikille oppivelvollisuuskoulujen kasvaville vuodesta 1948. Silloin ei astuttu valmiiseen pöytää.

Oppilaat velvoitettiin hankkimaan pöydän antimet kouluajan ulkopuolella. Opettajan tehtävänä on valvoa tätä operaatiota.

Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää teki vastuullisen aloitteen päivittäisen aterian tarjoamisesta kaikille koululaisille jo 1920-luvulla. Se kaatui kuitenkin rahoitusongelmiin.

Jos sama ehdotus tehtäisiin nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä, se tuskin menisi läpi tänäkään päivänä. Ajatusta pidettäisiin luultavasti järjettömän kalliina.

Kouluruokailu on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa. Sillä on tärkeä rooli myös suomalaisen ja alueellisen ruokakulttuurin kehittämisessä ja säilyttämisessä.

Tämä on harvinaista herkkua, sillä lukematon määrä lapsia ei pääse edes kouluun ympäri maailmaa, koska heidän perheensä tarvitsevat palvelevia käsiä auttamaan esimerkiksi pelto- ja kotitöissä. Tilanne on samankaltainen kuin meillä sata vuotta sitten.

Eikö meillä osata arvostaa ilmaista kouluruokailua? Enimmillään jopa 60 prosenttia peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää syömättä koulun tarjoaman lounaan kerran tai useana päivänä viikossa.

Äkkiä olemme myös laajemmissa kysymyksissä. Viime vuona valtakunnallisen hävikkiviikon teemana oli ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen ympäristökuormasta kolmannes syntyy ruuasta. Nuoria ei pidä syyllistää ilmastokysymyksillä, mutta kasvatuksellisesti tulisi tukea ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.

Nyt Pohjois-Savoa viedään maailmankartalle puhtaan, laadukkaan ruuan ja raaka-aineiden tuottajana. Alueelle myönnettiin European Region of Gastronomy -tunnustus ensimmäisenä alueena Suomessa.

Ehkäpä tämän tiimoilta lähiruokaa: kasviksia, marjoja ja ehkäpä myös juhlahetkinä pikkuriikkinen annos sammen mätiä, voitaisiin käyttää kouluissa enemmän muun muassa välipaloina.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on kiistatta menestystarina. Kouluruokailu puolestaan on tärkeä sosiaalinen innovaatio.

Parhaimmillaan kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus, jossa kytkeytyvät monien oppiaineiden sisällöt. Vanha sanonta pitää siis paikkansa: oletko sitä mitä syöt.

Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun tiedottaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.