Hallituksen pitää painaa jarrua: Suomi ei saisi kasvattaa EU-vastuitaan

Maailman laajuinen koronakriisi lisää velan määrää kaikkialla, kun talouksia pyritään pitämään pystyssä. Suomenkin omaksi velanotoksi arvioidaan 15-20 miljardia euroa.

Kuitenkin euroalueella kriisin kylkiäisenä pyritään samalla kasvattamaan yhteisvastuuta velasta, ja luomaan uusia työttömyysrahasto SURE:n kaltaisia esityksiä, jotka eivät käyttökohteeltaan kuulu edes EU:n toimivaltaan.

Kriisirahasto EVM:n kapasiteettia ollaan avaamassa tavalla, jossa lainojen ehdollisuus jää tosiasiassa toteutumatta. Eduskunnassa käytiin vakavaa keskustelua siitä, että uuden ennakollisen rahoitustuen ohjelma saattaa rikkoa Suomen antamaa EVM-mandaattia, koska lainoihin ei olla sisällyttämässä talouspoliittista ehdollisuutta.

Alennettu rahoituksen hinta puolestaan kannustaa jäsenmaita korvaamaan markkinaehtoista rahoitusta EVM:n rahoituksella eli vaihtamaan omat kalliimmat lainat muiden EU-maiden takaamiin halvempiin lainoihin. Tämä heikentäisi EVM:n kykyä toteuttaa varsinaista kriisinhallintatehtäväänsä ja aiheuttaa muille euromaille pitkäaikaisia takaus- ja pääomavastuita.

EVM:n rahoitustuen laina-ajat ulottuvat aina vuoteen 2060 asti.

Myös EU:n tuleva elpymisrahasto tulisi lisäämään Suomen vastuita miljardeilla, ja osa jäsenmaista on pyrkimässä jopa 500 mrd:n euron suuruiseksi kaavaillun tukirahaston yhteisvastuulliseen takaukseen.

Pankkiunionissa puolestaan vyörytetään yhteisen kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa, jolloin suomalaisten pankkien asiakkaina pääsemme vielä maksamaan Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Eduskunnan budjettisuvereniteetti on kovilla, jos muut maat eivät velvoitteistaan selviä. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta.

Kriisi ei ole syy avata jälleen yhteistä velkapiikkiä. EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa.

Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

Siitä perusperiaatteesta on edelleen pidettävä kiinni, että jokainen EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Yhteisvastuun kasvattaminen merkitsee nimittäin sitä, että paine tehdä tarvittavat uudistukset heikkenee merkittävästi: ennen kriisiä, kriisin aikana ja kriisin jälkeen.

Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan tämä linja on pidettävä johdonmukaisesti.

Hallituksen on painettava jarrua: yhteistä velkaa ei pidä kriisin varjolla lisätä, sillä Suomen omissakin veloissa riittää tulevina vuosina tarpeeksi rasitusta.

Kirjoittaja pon kansanedustaja ja KD:n puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.