Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että valtio sitoutuu Viitostien kehittämiseen

Viitostie on koko maan halki kulkeva väylä Lusista Sodankylään. 910 kilometriä pitkän tien vaikutusalueella asuu 400 000 asukasta. Työpaikkoja on 151 000 ja yrityksiä 22 000.

Viitostie halkoo kuutta maakuntaa ja 26 kuntaa. Kyseessä on kansallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä väylä.

Vastavalittu eduskunta on laatimassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän 12-vuotisen toimenpideohjelman. Pitkäjänteinen liikenneyhteyksien tarkastelu on tervetullutta.

Yritysten kilpailukyvylle saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet ovat kriittisen tärkeä asia. Kun on tiedossa, mihin liikenneyhteyksiin valtio panostaa, esimerkiksi investointien suunnittelu helpottuu.

 

Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan logistiikan osuus kaupan ja teollisuuden alojen liikevaihdosta on jopa 14 prosenttia. Liikenneyhteydet ovat keskeisiä myös työntekijöiden liikkumiselle. Hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva yritys pystyy houkuttelemaan osaajia laajemmalta alueelta.

Itä-Suomen tulevaisuudenkuvan kannalta on välttämätöntä, että 12-vuotisessa tarkastelussaan valtio sitoutuu Itä-Suomen kriittisten yhteyksien kehittämiseen. Huomattava vaikutus on erityisesti Viitostien tason nostolla ja lisäksi nopealla itäradalla.

Eduskuntavaalien alla laaja joukko itäsuomalaisia yritysjohtajia Etelä-Savosta Kuusamoon vetosi tuleviin kansanedustajiin painottaen, että valtion sitouduttava Viitostien pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Yhteisenä tavoitteena allekirjoittajilla on, että Viitostie parannetaan pidemmällä aikajänteellä aina Kuusamoon saakka tasolle ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 kilometriä tunnissa. Tien parantaminen mahdollistaa sujuvat ja ennakoitavat kuljetukset, turvallisen henkilöliikenteen ja työssäkäyntialueiden kasvun sekä parantaa matkailukohteiden saavutettavuutta, vetoomuksessa todetaan. Lisäksi hyvätasoinen tie vähentää raskaan liikenteen päästöjä.

 

Kansanedustajilta tarvitaan nyt vahvaa yhteistä tahtotilaa yli maakunta- ja vaalipiirirajojen, jotta Itä-Suomi ei jää muun Suomen jalkoihin tulevissa liikenneinvestoinneissa. EK:n helmikuussa julkaistussa kuntaranking-katsauksesta käy ilmi, että Suomen itä- ja länsipuolien väliset erot vaikuttavat kasvaneen yritysten arvioissa koskien Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta. Läntisen Suomen seutukunnat ovat olleet tulosten valossa viime vuosien selkeitä hyötyjiä.

Kehitys ei voi jatkua epätasapainossa. Itä-Suomella on paljon tarjottavaa koko kansantaloudelle. Täällä toimii merkittäviä ja kasvukykyisiä alueeseen sitoutuneita yrityksiä, joista monet tekevät erittäin vahvaa kansainvälistä liiketoimintaa.

Yrityksillä on halu luoda seudulle työtä ja uutta liiketoimintaa myös tulevaisuudessa, mutta se edellyttää, että itäisen Suomen kilpailukyvystä pidetään huolta. Ennen kaikkea tämä vaatii saavutettavuuden merkittävää parantamista.

Kirjoittaja on Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.