Kesä on kotimaan matkailun näytön paikka: korona vei tukalaan tilanteeseen mutta valo pilkistelee taas

Mökkitien varret iloitsevat kesästä kilpaa kanssani. Poimin auringonkeltaista ja taivaansinistä, niittyleinikkiä ja metsäkurjenpolvea, ison kimpullisen ja kannan tuvan pöydälle maljakkoon.

Kun olin rutkasti pienempi, äiti maksoi muutaman kymmenpennisen samanlaisesta kimpusta. Tuskin matkasin niitylle innosta hypähdellen mutta niin minä sen silti haluan muistaa. Kesä, loma ja vapauden tuoksu.

Luonnonkukkakimppuni on kuin nostalgia ylipäätään. Se tuo suurta mielihyvää, jossa on seassa ripaus kaihoa ja hyppysellinen surua.

Menneeseen ei voi palata. Mutta palasen siitä saa hetkeksi takaisin, vaikka moni asia on ennättänyt muuttua.

Jossain välissä lapsuuteni niitylle istutetut puuntaimet ovat ennättäneet venähtää isoiksi koivuiksi. En kyllä muistanut sitäkään, että luonnonkukat ovat kovin varisevaa sorttia. Jo seuraavana aamuna suuri osa ilosta lepää nuukahtaneita terälehtinä kesämökin pöydällä.

Se ei silti himmennä hetkellistä iloani maailman kauneimmasta kukkakimpusta.

Moni muukin tunnustelee tänä kesänä lapsuudenmuistojaan. Vähälle käytölle jääneet kesämökit ja kotitalot maaseudulla ovat taas kysyttyjä.

Perintömökkien kesää pitää kalenteroida, että jokainen saa omat viikkonsa. Vuokramökeistä myydään monin paikoin ei oota. Mökkielämä ei yllättäen olekaan vanhempien keski-ikäisten haave, vaan siitä on nyt innostunut myös moni nuori aikuinen.

Jos oikein hyvin käy, useat hiljalleen ränsistyneet maapaikat ottavat askelia uuteen elämään. Ja uudet sukupolvet saavat lapsuuden muistoja maalta ja rannoilta, joille on kaivattu kipeästi elämää – edes osaksi vuotta.

Kehäkolmosen ulkopuolelta alkaa koronavapaa alue, ja sinne tahtoo moni ruuhka-Suomesta. Maaseudussa on taas ihan erilaista vetovoimaa ja trendikkyyttä. Puhtaus on saanut uudenlaisen merkityksen.

Suomalaiset vannovat kotimaan matkailun nimeen. Maan rajoja kauemmaksi mielii vielä harva, vaikka se taas on mahdollista. Koto-Suomen hyvää koronatilannetta ei moni vielä halua tai rohkene muuhun vaihtaa.

Tilanne on nurinkurinen. Korona vei Joroisten Musiikkipäivät, Heinäveden Musiikkipäivät, Sampea ja Sampanjaa, lukuisat kesäteatterit ja monet, monet muut keskisavolaiset tapahtumat. Juuri kun niille olisi erityisesti tarvetta.

Mutta minkäs tekee. Kulttuuritoimijat joutuivat päättämään tapahtumista, kun hyvä koronatilanne ei ollut tiedossa. Yhä edelleen monissa tapahtumissa olisi taloudellinen riski: vaikka rajoituksia on purettu, ison porukan kokoontumiset ainakaan sisätiloissa eivät kaikkia houkuta. Varovaisuus onkin yhä viisasta.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian vastavalmistuneen kyselytutkimuksen mukaan lähes kolme miljoonaa suomalaista aikoo lomailla kotimaassa. Peräti kaksi miljoonaa heistä ei kuitenkaan tiennyt ainakaan toukokuussa, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Tarkoitti se sitten kotikonnuilla pysymistä tai reissua muualle maahan, selvää on, että matkailuyrityksillä on nyt näytön paikka.

Kahviloiden, ruokaravintoloiden, luontomatkailun, erilaisen kesäisen vuokraus- ja opasyrittämisen sekä pienten mökkikuntien palvelualan yritysten kysyntä lähtee vääjäämättä kasvuun.

Moni matkailuyrityksistä on joutunut hyvin tukalaan tilanteeseen kevään aikana. Nyt valo onneksi kajastaa.

Kotimaanmatkailu kattaa lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä. Se on monelle matkailuyritykselle selkäranka. Jos suomalaiset käyttävät kotimaan matkailupalveluja hyväkseen, se auttaa alaa tuntuvasti, vaikka ei poistakaan koronan tuomaa takapakkia.

Vaikka pöytiä ja tuoleja on vasta päästy asettelemaan terasseille ja mieli voi olla karvas yritystoiminnan vaikeista kuukausista, kesä on näytön paikka, miten saada matkailijat viihtymään ja nauttimaan lomastaan mukavasti ja turvallisesti.

Ja tulemaan seuraavana kesänä uudelleen. Meille pitää näyttää, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella. Kotimaasta löytyy kauniita paikkoja, upeaa luontoa, korkeatasoista kulttuuria, hyvää ruokaa, mukavia ihmisiä, miellyttävää palvelua ja rentoa lomatunnelmaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.