Konsulteille on kysyntää: moni kunta on kuluttanut helpot säästökeinot pois aikapäiviä sitten

Horisontti

Selvä enemmistö suomalaisista vastustaa kuntaliitoksia keinona kohentaa oman kunnan taloutta. Enemmistö sanoo ei myös kunnallisverojen korotukselle, lisävelalle ja kunnan omaisuuden myynnille.

Palvelujen laadusta ei saa tinkiä eikä niitä saa karsia tai ulkoistaa. Henkilökuntaa ei saa irtisanoa.

Kansalaiset eivät osaa sanoa, miten kuntatalouden syöksykierre pitäisi oikaista.

Kunnallisalan kehittämissäätiön uunituore tutkimus on toivoton.

Kuntien talous on kuralla ja kuntia johtavat valtuustot, jotka ovat kansa pienoiskoossa. Jos jokaisessa kunnanvaltuustossa 55–60 prosenttia valtuutetuista vastustaa kaikkea ikävää, kunnat ovat ihmeessä.

Tai ehkä eivät olekaan. Keski-Savossa linjakkaasti on toiminut Leppävirta ja ainakin näin ennen valtuuston käsittelyä tuntuu, että päättäjät etenevät määrätietoisesti. Leppävirta ei ole huonosti hoidetulla taloudella halunnut ennenkään kunnostautua.

Konsultti oli apuna ja kunta kursi kasaan paketin, jolla se odottaa saavansa 3,7 miljoonan euron pysyvät säästöt vuosina 2020–22. Veroprosenttinsa kunta aikoo pitää ennallaan, 21 prosentissa.

Paketti on vakuuttava, koska se sisältää ison määrän konkreettisia keinoja, joilla kullakin on selkeä hintalappu. Läheskään kaikki keinot eivät ole helppoja tai kivoja, ja meteliä tulee varmasti.

Kunta kävi yt-neuvottelut kuudessa viikossa: eläke- ja muita vastaavia keinoja vähentää henkilöstöä suositaan, yksittäisiä irtisanomisia voi tulla, lomautuksia yritetään välttää.

Kuntalaisia Leppävirta on kuullut kaksi kertaa. Ensimmäinen kyläkierros oli keväällä, toinen syksyllä.

On vaikea sanoa, mitä kierroksilta jäi haaviin. Ehkä ne ainakin nostivat leppävirtalaisten ymmärrystä kunnan talouden tilanteesta.

Kuntaliiton mukaan kuluvasta vuodesta tulee kunnille historian huonoin.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ennustaa, että kuntien yhteenlaskettu alijäämä painuu tänä vuonna lähelle miljardia euroa. Tähän mennessä ennätys on 360 miljoonaa euroa vuodelta 2012.

Jotkut kunnat ottavat syömävelkaa, kun tulot eivät riitä palvelujen pyöritykseen.

Ei ole ihme, että konsulteille on kysyntää. Moni kunta on kuluttanut helpot säästökeinot pois aikapäiviä sitten.

Tuskin konsultti osaa keksiä upouusia ratkaisuja: suurin arvo saattaa olla ulkopuolisen kyvyssä toimia poliitikkojen ja virkamiesten välissä.

Silti saattaa käydä niin kuin Varkaudessa on käymässä: konsultti oli mukana työssä, talousohjelmasta päätettiin ja muutaman viikon kuluttua iso osa valtuutetuista tyrmäsi suunnitelmat riittämättöminä. Tai niin kuin Joroisissa, jossa konsulttia ei ollut, yt-neuvotteluja käytiin puolisen vuotta ja silti iso osa säästöistä jäi avoimeksi tai vuosien päähän.

Ei ole helppoa. Sillä kunnat joutuvat karsimaan palveluja ja tinkimään niiden tasosta, ulkoistamaan palveluja, vähentämään henkilöstöä ja joskus irtisanomaankin, myymään kunnan omaisuutta ja ehkä nostamaan myös veroja ja muita maksuja. Jotkut joutuvat tekemään kuntaliitoksen.

Niin, moni kunta joutuu tekemään kaikkea sitä, mitä enemmistö kuntalaisista ei halua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.