Kun ei rahat riitä, jukolauta – sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetin ylitys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus

Näkökulma

Lauloi Irwin Goodman Vexi Salmen sanoin 60-luvulla Reteesti vaan -albumilla. Varkaus on elänyt sen verran reteesti, että syömme enemmän kuin tienaamme eli kaupungin tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Valtuustokauden alussa Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa varoitin, että taloutemme on huteralla pohjalla ja sen tervehdyttämiseksi tulisi ryhtyä toimiin. Vasta vuoden 2018 tappiollinen tilipäätös ja akkutehtaan konkurssin myötä realisoituneet riskit (takausvastuut ja kiinteistön ylläpitokulut) herättivät muut toimimaan.

Nyt sanotaan, ettei tule julkisesti moittia nykyistä taloudenpitoa tai maalailla uhkakuvia. Kyllä saa ja pitääkin.

On myönnettävä, että lähestymme kriisikuntarajaa. Tappiota on taas tulossa 3,5 miljoonaa euroa ja vain investointivarauksen purkamisella tilinpäätös pysyy ylijäämäisenä. Seuraavana vuonna hupsahdetaankin jo miinukselle.

Meidän kaikkien intressissä on saada kaupunki toimimaan. Jos päädymme kriisikunnaksi, on selvää, ettei valtiovarainministeriön arviointiryhmä hyväksy nykyistä menoa. Meidät laitetaan rajulle säästökuurille ja kunnan toiminnot arvioidaan niukkuusperiaatteen mukaisesti, lakisääteiset palvelut ovat ensisijaisia.

Jos emme halua itsellemme uutta isäntää, meidän on pakko tehdä itse korjausliikkeet.

Mistä voimme säästää?

Tyhjillään olevien kaupunkikonsernin kiinteistöjen purkaminen on saatettava nopeasti käyntiin. Niiden ylläpitokustannukset ovat suuri, turha menoerä.

Varkauden hallinto pitää mitoittaa alle 20 000 asukkaan kaupungin tarpeisiin. Konserniyhtiöiden hallitustyöskentelyn kustannukset alas, pois turha matkustelu, vieraanvaraisuus ja kalliit vetäytymispalaverit.

Kaupungin henkilökunnan vähennys eläköitymisen kautta vaatii voimakkaita toimintatapojen uudistuksia.

Pienemmällä porukalla on saatava enemmän aikaan. Tärkeää on keskittyä tekevien käsien ja palvelun tuottamisen parantamiseen.

Huomio tulee kiinnittää erityisesti vuodesta toiseen budjettinsa ylittäviin toimialoihin. Yksi ongelmatoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelut, jossa budjetin ylitys näkyy olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Tällä kertaa yllättivät erikoissairaanhoidon ostopalvelut ja Kys:n alijäämät, vastentahtoisen psykiatrisen hoidon siirtäminen Julkulan sairaalaan ja ikuinen murheenkryyni lastensuojelu.

Paljon mainostettu varhainen puuttuminen ja Varkauden lastensuojelun yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa eivät ole päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta vieläkään vähentäneet lasten kalliita huostaanottoja.

Myös sairaspoissaolot ovat sosiaali- ja terveystoimessa edelleen kasvaneet vaikka tavoitteena oli niiden vähentäminen 10 prosenttia edellisvuodesta.

Näin ei voi jatkua.

Kun joudumme tinkimään kaikesta, säästötoimet tulee kohdistaa myös ei-lakisääteisiin palveluihin.

Tämä ei suinkaan tarkoita niiden lopettamista vaan säästöjä tai lisätuloja täytyy etsiä muualtakin kuin kaupungin kassasta.

Mistä ei tule tinkiä? Kaikkein heikoimpien: lasten, vanhusten ja vammaisten palveluista. Jokainen meistä on ansainnut hyvän elämän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.